– On­ko nyt niin, et­tä nii­tä ko­lo­pui­ta pi­tää­kin jät­tää met­sään, ky­syi ko­ke­nut met­sä­no­mis­ta­ja met­sän­tut­ki­jal­ta.

Vas­taus on kyl­lä. Kuol­leen puun hyö­dyt met­säl­le on ym­mär­ret­ty ja met­sän­hoi­to­suo­si­tus­ten mu­kaan eri ikäis­tä kuol­lut­ta puu­ta jä­te­tään ta­lous­met­sään, niin maa- kuin pys­ty­la­ho­puu­na­kin yl­lä­pi­tä­mään mo­ni­muo­toi­suut­ta ja met­sien ter­veyt­tä.

Myös pien­ve­sien, ku­ten lam­pien ja pu­ro­jen pääl­le kaa­tu­neet puut säi­ly­te­tään, sil­lä puul­la on mer­kit­tä­vä roo­li ve­sie­ko­sys­tee­mis­sä.

Elot­to­mal­ta vai­kut­ta­va kuol­lut puu kät­kee si­säl­leen pal­jon ym­pä­röi­väl­le met­säl­le tär­ke­ää elä­mää.

Suo­mes­sa on noin 25 000 met­sä­hyön­teis­la­jia, jois­ta noin 5000 on riip­pu­vai­sia kuol­lees­ta puus­ta – kan­nat­taa huo­mi­oi­da, et­tä tu­ho­lai­sia on näis­tä vain mur­to-osa, yk­sit­täi­siä la­je­ja. Mo­net tu­ho­lai­set hyö­ty­vät kui­vis­ta ja läm­pi­mis­tä ke­sis­tä sekä leu­dois­ta tal­vis­ta. Tuo­reen kuol­leen puun hou­ku­tel­les­sa tu­ho­lai­sia eri­lai­set luon­tai­set vi­hol­li­set, ku­ten muu­ra­hais­kuo­ri­ai­nen ja poh­jan­tik­ka, voi­vat aut­taa ra­joit­ta­maan tu­ho­ja.

Pe­rin­tei­sis­sä ta­lous­met­sis­sä on otol­li­set olo­suh­teet tu­ho­lai­sil­le: yh­den puu­la­jin suo­si­mi­nen sekä avoi­met, läm­pi­mät alu­eet tar­jo­a­vat par­haat li­sään­ty­mis­pai­kat esi­mer­kik­si kir­jan­pai­na­jal­le. Yk­sin­ker­tai­sin­ta on suo­sia se­ka­puus­toi­suut­ta kaik­kien rai­vaus- ja hak­kuu­vai­hei­den kaut­ta, jät­tää eri ikäi­set pys­ty- ja maa­la­ho­puut kos­ke­mat­ta ja vält­tää lii­al­lis­ta oji­tus­ta kui­vuu­den vält­tä­mi­sek­si.

La­ho­puun muo­dos­tu­mis­ta voi­daan edis­tää te­ko­pök­ke­löil­lä, jot­ka luo­daan kat­kai­se­mal­la elä­viä, mie­lui­ten leh­ti­pui­ta 2–5 met­rin kor­keu­del­ta ja jät­tä­mäl­lä ne la­ho­a­maan. Mo­ni­muo­toi­nen, ter­ve met­sä kes­tää pa­rem­min tu­ho­ja.

Ha­vai­tuis­ta met­sä­tu­hois­ta kan­nat­taa il­moit­taa Luon­non­va­ra­kes­kuk­sel­le. Eri­tyi­ses­ti Lou­nais-Suo­mes­sa uu­det tu­ho­lai­set, ku­ten ha­vu­pa­ri­kas­sie­ni ja oka­kaar­na­kuo­ri­ai­nen le­vi­ä­vät täl­lä het­kel­lä no­pe­as­ti. Tie­toa kai­va­taan sii­tä, mi­ten laa­jal­le ja mil­lai­siin met­siin tu­hot ovat le­vin­neet, jot­ta osa­taan an­taa suo­si­tuk­sia met­sä­no­mis­ta­jil­le tu­hoi­hin va­rau­tu­mi­ses­sa.

Ka­ta­rii­na Yli-Heik­ki­lä Va­lo­ni­as­ta