Marraskuun lopulla julkaistiin uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka ovat saaneet laajalti mediahuomiota. Suositukset pohjaavat viime vuonna päivitettyihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja tutkimustietoon. Niiden tarkoitus on ennen kaikkea toimia väestötason ohjenuorana terveellisiin ja hyvinvointia tukeviin ruokatottumuksiin.
Uusissa suosituksissa otetaan toki aiempaa laajemmin huomioon ruoan ympäristövaikutukset, mutta tämä on suosituksissa edelleen toissijainen näkökulma suhteessa terveyteen.
Koska kyseessä on suositus, voi jokainen jatkossakin tehdä juuri sellaisia ruokavalintoja kuin haluaa, mutta suositukset voi ottaa kannustimena terveellisiin ja kestäviin muutoksiin omassa ruokavaliossa. Mediassa runsaasti huomiota on kerännyt erityisesti lihankulutuksen vähentämiseen liittyvät suositukset. Punaista lihaa tulisi suositusten mukaan syödä enintään 350 grammaa viikossa, mikä on nimenomaan terveysvaikutuksiin liittyvä suositus.
Mikäli suositusten lähtökohtana olisivat terveyden sijaan ympäristövaikutukset, olisi suositeltava määrä vielä tätäkin alhaisempi. On hyvä pitää mielessä, että nykyisenkaltainen lihankulutus on varsin uusi ilmiö: suomalaiset syövät lihaa kaksinkertaisen määrän 1950-lukuun verrattuna.
Ympäristövaikutukset huomioidaan uusissa ravitsemussuosituksissa erityisesti kasviksiin ja kalaan liittyen. Kasviksia suositellaan syötävän aiemman puolen kilon sijaan 800 grammaa päivässä. Marjojen, hedelmien ja vihannesten ohessa ruokavalioon kannattaa lisätä erityisesti juureksia ja palkokasveja, kuten herneitä, papuja ja linssejä, joilla on merkittäviä positiivisia terveys- ja ilmastovaikutuksia. Niillä voi edullisesti korvata myös lihaa proteiinilähteenä. Suosi kotimaisia täysjyväviljoja – erityisesti riisi kannattaa korvata kotimaisilla vaihtoehdoilla.
Kalan suhteen suositeltava määrä on ennallaan, eli 300–450 grammaa viikossa. Kiinnitä kuitenkin erityistä huomiota siihen, että syöt kalaa kestävästi hoidetuista kannoista.
Ruoan kulutus muodostaa merkittävän osan suomalaisen ilmastovaikutuksista: 2020-luvun alussa osuus oli noin 20 prosenttia. Lähes kaksi kolmasosaa tästä aiheutuu eläinperäisten tuotteiden, erityisesti naudanlihan ja maitovalmisteiden, käytöstä. Ruokatuonti sitoo suomalaisen ruokavalion osaksi maailmanlaajuista ruokajärjestelmää ja sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia tuontimaissa, joten suomalaisten valinnat vaikuttavat paikallistasoa huomattavasti laajemmin.
Ravitsemussuosituksen mukaiseen kasvispainotteiseen, lähiruokaa suosivaan ruokavalioon siirtyminen on sekä keskeinen keino ympäristövaikutusten pienentämiseen että terveyden kannalta suositeltava vaihtoehto.
Vinkin laati Anna Sampo Valoniasta