JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Seppo Sumentola

Seppo Sumentola

Kolumnit
4.4.2025 8.25

Muisto­kir­joitus: Seppo Sumentola

Sep­po Su­men­to­la syn­tyi Kar­ja­las­sa, Jo­han­nek­sen kun­nan Kar­hu­lan ky­läs­sä elo­kuus­sa 1932. Per­hee­seen kuu­lui nel­jä las­ta, jois­ta Sep­po oli toi­sek­si van­hin. Se­pon isä oli so­ti­mas­sa va­paan Suo­men puo­les­ta ja pa­la­si rin­ta­mal­ta toi­nen jal­ka vam­mau­tu­nee­na. Kah­den evak­ko­mat­kan jäl­keen per­he asu­tet­tiin Lie­don Il­ma­ri­siin. Se­pos­ta toi­vot­tiin maa­ti­lal­le jat­ka­jaa, mut­ta hä­nel­lä it­sel­lään oli mui­ta haa­vei­ta.

Sep­po opis­ke­li Tu­run kris­til­li­ses­sä opis­tos­sa ja kan­san­kor­ke­a­kou­lus­sa Per­ni­ös­sä. Opis­ke­lu­ai­ka­naan hän osal­lis­tui pu­he­kil­pai­lui­hin ja naut­ti opis­ke­lu­to­ve­rei­den­sa luot­ta­mus­ta mo­nis­sa yh­tei­söl­li­sis­sä teh­tä­vis­sä. Ase­pal­ve­luk­sen­sa hän suo­rit­ti vies­ti­komp­pa­ni­as­sa Heik­ki­län ka­sar­mil­la.

Opin­to­jen jäl­keen Sep­po toi­mi Maa­seu­dun Nuor­ten Lii­ton Var­si­nais-Suo­men pii­rin jär­jes­tö­neu­vo­ja­na ja myö­hem­min toi­min­nan­joh­ta­ja­na. Rin­nal­le löy­tyi Kaks­ker­ran kun­nas­ta ko­toi­sin ole­va vai­mo An­nik­ki ja per­hee­seen syn­tyi kak­si las­ta. Al­kuun nuo­ri per­he asui Tu­rus­sa, mut­ta Se­pon työn pe­räs­sä muu­tet­tiin en­sin My­nä­mä­el­le, sit­ten Vih­tiin ja lo­pul­ta Uu­teen­kau­pun­kiin, jos­ta tuli Se­pon ja An­ni­kin ra­kas ko­ti­kau­pun­ki lä­hes 50 vuo­dek­si.

Se­pon elä­mä­nu­ra me­dia-alal­la al­koi toi­mit­ta­ja­na Uu­tis-Val­ja­kos­sa. Pää­työn­sä hän teki Vak­ka-Suo­men Sa­no­mien kir­ja­pai­non­joh­ta­ja­na Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa v. 1966–1995.

Se­pon yh­teis­työ­tai­dois­ta oli iso apu ai­ka­na, jol­loin alu­een me­di­oi­den yh­teis­työ­tä vi­ri­tet­tiin uu­del­le ta­sol­le. Vuon­na 1975 Lai­ti­lan Sa­no­mat, Uu­den­kau­pun­gin Sa­no­mat ja Vak­ka-Suo­men Sa­no­mat pe­rus­ti­vat yh­teis­työ­y­ri­tyk­sen, Plari Oy:n, jon­ka teh­tä­vä­nä oli pai­naa tuon ajan uu­sim­mal­la tek­nii­kal­la osak­kait­ten­sa jul­kai­se­mat sa­no­ma­leh­det. Tu­run Sa­no­mat tuli mu­kaan ko­a­li­ti­oon vuon­na 1989, kun se os­ti Uu­den­kau­pun­gin Sa­no­mat.

Sep­po va­lit­tiin Pla­rin hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­sek­si pu­heen­joh­ta­jak­si. Kos­ka hä­net tun­net­tiin tai­ta­va­na, rau­hal­li­se­na ja ta­sa­puo­li­se­na, hän sai hoi­taa teh­tä­vää sii­tä läh­tien ja jopa kol­me vuot­ta sen­kin jäl­keen, kun oli elä­köi­ty­nyt päi­vä­työs­tään.

Se­pon pit­kän työ­u­ran ai­ka­na kir­ja­pai­no- ja koko me­dia-ala ko­ki­vat suu­ria ra­ken­teel­li­sia ja tek­ni­siä muu­tos­pai­nei­ta. Tek­niik­ka kiin­nos­ti Sep­poa ja hän hal­lit­si ko­neet ja lait­teet, mikä aut­toi hän­tä na­vi­goi­maan kir­ja­pai­no­a­lan mul­lis­tuk­ses­sa. Hän oli mu­ka­na val­mis­te­lu­työs­sä, kun Vak­ka-Suo­men Sa­no­mat siir­tyi en­sim­mäis­ten jou­kos­sa uu­teen, di­gi­taa­li­seen leh­den­val­mis­tuk­seen 1990-lu­vun puo­li­vä­lis­sä.

Eläk­keel­le siir­ryt­ty­ään hän toi­mi vii­si vuot­ta kar­ja­lais­ta pe­rin­ne­työ­tä yl­lä­pi­tä­vän Jo­han­nes-Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja­na ja Jo­han­nek­se­lai­nen-leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na. Jo­han­nes-Seu­ras­sa Sep­po teki muun mu­as­sa yh­teis­työ­tä Ve­nä­jän vi­ra­no­mais­ten kans­sa pat­sas- ja muis­to­merk­ki­hank­keis­sa. Tun­nus­tuk­se­na ko­ti­seu­tu­työs­tään hän sai Kar­ja­lan Lii­ton ho­pei­sen an­si­o­mer­kin v. 2000 ja Jo­han­nes-Seu­ra ry:n an­si­o­mi­ta­lin v. 2022.

Se­pon elä­mää ri­kas­tut­ti­vat oman paa­tin ja Saa­bin li­säk­si puu­hai­lu ko­din ja las­ten pa­ris­sa, yh­tei­set ka­la­ret­ket, me­ri­reis­sut, las­ket­te­lu­mat­kat ja met­sä­ret­ket. Hä­nen lä­hel­lään oli hyvä ol­la. Se­pol­ta löy­tyi va­loi­sa aja­tus, ru­non­pät­kä, sa­nan­las­ku tai afo­ris­mi joka ti­lan­tee­seen. Kaik­ki jär­jes­tyy, kat­se oli ai­na eteen­päin, ku­ten avo­me­ri­lai­vu­ril­le so­pii.

An­nik­ki-vai­mo läh­ti vii­mei­sel­le mat­kal­leen vuon­na 2015, ja pian sen jäl­keen Sep­po muut­ti Uu­des­ta­kau­pun­gis­ta Tu­run kes­kus­taan, lä­hem­mäs las­ten­sa per­hei­tä ja su­ku­lai­si­aan.

Vii­mei­si­nä vuo­si­na kä­ve­ly­mat­kat ly­he­ni­vät, mut­ta aja­tuk­set kul­ki­vat sel­kei­nä lop­puun as­ti: hän hoi­ti pä­dil­lään pank­ki­a­si­an­sa, seu­ra­si maa­il­maa ja oli yh­tey­des­sä lä­hei­siin ja ys­tä­viin myös säh­kö­pos­tin ja what­sa­pin vä­li­tyk­sel­lä.

Sep­po sai äkil­li­sen ja va­ka­van sai­raus­koh­tauk­sen ko­to­naan ja läh­ti tai­vaan ko­tiin ly­hy­en sai­raa­la­jak­son jäl­keen 14.3.2025. Sep­poa ar­vos­tet­tiin huo­maa­vai­se­na, ys­tä­väl­li­se­nä, avu­li­aa­na, tai­ta­va­na, mut­ta vaa­ti­mat­to­ma­na mie­he­nä. Hän oli läs­nä ole­va ja huo­leh­ti­va isä, vaa­ri ja lo­pul­ta myös iso­vaa­ri. Hän eli hy­vän ja pit­kän elä­män ja kii­tol­li­suus huo­kui hä­nes­tä ai­van vii­mei­siin het­kiin as­ti.

Jaa­na Ma­ja­tie ja Juha Su­men­to­la, Se­pon ty­tär ja poi­ka

Näköislehdet

Kysely