Vakka 75 vuotta
Vakka-Suomen Sanomain kuntainliitto perustettiin Mynämäessä vuonna 1949, kun kunnallispäättäjät näkivät ehdottoman tarpeen alueen tiedonvälityksen parantamiseen. Tuohon aikaan elettiin sanomalehtien kulta-aikaa ja niiden lukumäärä oli moninkertainen nykytilaan verrattuna.
Maakunnalliset sanomalehdet, joita tuolloin oli Turun Sanomien lisäksi useita, keskittyivät Turun asioiden uutisointiin. Maakuntalehdet olivat perinteisesti lähes poikkeuksetta myös jonkin poliittisten puolueen äänenkannattajia.
Lähialueen paikallislehdistä Rannikkoseudun Sanomat ilmestyi Turun lähiympäristössä. Uudenkaupungin Sanomat ja Laitilan Sanomat keskittyivät nimensä mukaisesti kotipaikkansa asioihin.
Kaupunkien väliin jäänyt maaseutu sai oman sanomalehtensä Vakka-Suomen Sanomien ilmestyessä ensi kertaa tammikuussa vuonna 1950. Poikkeuksellisesta omistuspohjastaan huolimatta, tai ehkäpä jopa siitä johtuen, Vakka-Suomen Sanomat on pitänyt tiukasti kiinni puoluepoliittisesta riippumattomuudestaan.
Alkuvuosista lähtien myös lehden talous on perustunut täysin tilauksista ja ilmoituksista saatuihin tuloihin.
Omistajakuntien tukirahoitusta lehti ei ole koko 75-vuotisen toimintansa aikana joutunut pyytämään. Tässäkin suhteessa kyseessä oli varmasti ainutlaatuinen ja taloudeltaan täysin itsenäinen kuntayhtymä aikanaan.
Viisitoista vuotta sitten sain Vakan yhtymävaltuuston puheenjohtajana osallistua kuusikymppisen lehden juhlavuoden toteutukseen. Lehden tasavuosien kunniaksi järjestettiin mediaseminaari, jossa luennoitsijana oli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana tuolloin toiminut Risto Uimonen.
Vehmaalla pidetyssä tilaisuudessa päällimmäisenä uhkana perinteiselle paperilehdelle nähtiin jo tuolloin sähköiset mediat. Sittemmin myös Vakka on kehittänyt toimintaansa uudistaen lehden verkkojulkaisua useampaankin otteeseen.
Perinteisen uutismedian toiminnalle myös sosiaalisen median luoma vaade nopeaan tiedonvälitykseen on tänä päivänä edelleen korostunut.
Perinteisten paperisten sanomalehtien ilmestyminen on harventunut koronavuosista lähtien kiivaaseen tahtiin. Keskeinen tekijä kehitykselle on jaettavan postin väheneminen, mikä on nostanut lehtien jakelun kustannuksia rajusti. Vakka reagoi tilanteeseen siirtymällä kahden paperilehden viikkorytmiin viime vuoden keväällä. Lehden sivumäärä on pystytty pitämään samalla tasolla, joten luettavaa on edelleen tarjolla saman verran kuin ennenkin.
Verkossa tapahtuvaa uutisvirtaa on myös samalla saatu lisättyä huomattavasti.
Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2024) mukaan Vakan asema lehden ydinalueella on edelleen ylivoimainen. Kustavissa, Taivassalossa, Vehmaalla, Mynämäessä ja Nousiaisissa Vakka tavoittaa lähes jokaisen. Maskussakin lehden asema on vakiintunut.
Kasvun mahdollisuuksia on varmasti Naantalissa, joka on kuulunut Vakan omistajiin Velkuan kuntaliitoksen kautta vuodesta 2009 lähtien.
Vakka-Suomen Sanomien toiminta-aikana tiedonvälityksen kenttä on muuttunut suuresti. Edellisellä vuosikymmenellä lehti joutui kuntalain muutoksen vuoksi lopettamaan toimintansa kuntayhtymänä. Nykyään lehteä julkaisevan osuuskunnan jäseninä ovat toki samat alueen kunnat kuin aiemminkin.
Vakka onkin edelleen tiettävästi ainakin Euroopan ainoa kuntien ja sitä kautta alueen kuntalaisten omistama sanomalehti.
Kaikenlaisen digitaalisen valeuutisoinnin myrskyissä on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on jatkossakin uskottava ja riippumaton paikallislehti. Nopean verkkolehden lisäksi myös aamuvarhaisella jaettavalle paperilehdelle on uskollisia tilaajina.
Vahvalle ja vakaalle paikallisen tiedon luotettavalle välittäjälle on alueemme kunnissa takuuvarmasti tarvetta myös tulevina vuosina.
Vakan tulee jatkossakin pysyä ajan hermolla niin kylien pieniä iloja kuin alueen suuria uutisiakin lukijoilleen välittäessään.
Aki Simola
hallituksen puheenjohtaja
Vakka-Suomen Media Osuuskunta