JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Taidemaalari Aimo Lautalan teoksia on nähtävillä Uudessakaupungissa pitkästä aikaa.

Taidemaalari Aimo Lautalan teoksia on nähtävillä Uudessakaupungissa pitkästä aikaa.

Sanna Halme

Horisontissa ihmisen ja kuoleman kuvia

Tai­de­maa­la­ri Ai­mo Lau­ta­la ja nuo­ri tai­tei­li­ja Jo­zek Sca­let­ta ovat ole­mas­sa­o­lon mys­tee­rien ää­rel­lä.

San­na Hal­me

Tai­de­maa­la­ri Ai­mo Lau­ta­la ja nuo­ri tai­tei­li­ja Jo­zek Sca­let­ta (oi­ke­al­ta ni­mel­tään Juu­so Ör­ni) avaa­vat tai­de­näyt­te­lyn­sä gal­le­ria Ho­ri­son­tis­sa Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa. Lau­ta­lan eksp­res­sii­vis-sur­re­a­lis­ti­set, suu­ret vä­ri­maa­lauk­set toi­mi­vat oi­va­na vas­ta­koh­ta­na Sca­let­tan mi­ni­ma­lis­ti­sil­le kal­lo­te­ok­sil­le. Ho­ri­son­tin ko­ko­nai­suus vai­kut­taa.

Ai­mo Lau­ta­lan näyt­te­lys­sä on 16 öl­jy­vä­ri­maa­laus­ta, jois­ta suu­rin osa on maa­lat­tu 2000-lu­vun puo­lel­la. Näyt­te­ly on ni­mel­tään Ih­mi­nen on.

– En li­sää ni­meen mi­tään muu­ta: ih­mi­set saa­vat it­se li­sä­tä sii­hen kol­man­nen sa­nan, Lau­ta­la to­te­aa.

Va­paan tai­de­kou­lun 1960-lu­vul­la käy­nyt, Un­to Pu­sal­ta op­pia saa­nut Lau­ta­la ker­too teh­neen­sä tai­det­ta ai­na.

– Syn­nyn­näi­nen vika, sitä syn­tyy sii­hen on­gel­maan, hän sa­noo.

Ho­ri­sont­tiin Lau­ta­la tuo näh­tä­väk­si ih­mis­fi­guu­re­ja voi­mak­kais­sa sä­vyis­sä.

– Ih­mi­nen kiin­nos­taa, ei juu­ri mi­kään muu. Täl­lä ker­taa pää­a­si­as­sa täl­lai­sia nais­hah­mo­ja. Vai­moa olen pal­jon käyt­tä­nyt mal­li­na. Täs­sä on pu­ber­teet­ti-ikäi­nen tyt­tö Ed­vard Munc­hin maa­lauk­sen mu­kaan. Tuos­sa on So­vi­tus. Tyt­tö kel­tai­ses­sa le­nin­gis­sä ja ras­kaa­na on so­vit­ta­nut it­sen­sä ris­til­le. Kun hän sel­vi­ää sii­tä, hän saa uu­det kas­vot, Lau­ta­la ku­vai­lee maa­laus­ten­sa sym­bo­liik­kaa.

Myös kuo­le­ma on maa­lauk­sis­sa mu­ka­na.

– Tuon nimi on Maa­la­rin kuo­le­ma. Se olen minä. Maa­la­sin it­se­ni – kuo­le­man jäl­keen ei ai­het­ta voi enää maa­la­ta, se pi­tää teh­dä etu­kä­teen, hän vit­sai­lee.

Oikealla Lautalan maalaus Nukke, vasemmalla Maalarin kuolema.

Oikealla Lautalan maalaus Nukke, vasemmalla Maalarin kuolema.

Sanna Halme

Aimo Lautala on kirjoittanut kirjan vuoden 2001 tapahtumista liittyen Uudenkaupungin seurakunnan tilaamiin maalauksiin.

Aimo Lautala on kirjoittanut kirjan vuoden 2001 tapahtumista liittyen Uudenkaupungin seurakunnan tilaamiin maalauksiin.

Sanna Halme

Lau­ta­lan näyt­te­lyä voi pi­tää lah­ja­na, sil­lä tai­tei­li­ja on py­sy­tel­lyt pit­kään pois ko­ti­kau­pun­kin­sa jul­ki­suu­des­ta. Yh­te­nä syy­nä on ol­lut 2000-lu­vun alus­sa ta­pah­tu­nut, tai­tei­li­jal­le lä­hes trau­maat­ti­nen epi­so­di, jos­sa Uu­den­kau­pun­gin seu­ra­kun­nan ti­laa­ma kuu­den­tois­ta te­ok­sen maa­laus­sar­ja jou­dut­tiin ko­hun myö­tä siir­tä­mään ja lo­pul­ta pa­laut­ta­maan te­ki­jäl­leen. Maa­lauk­set oli ti­lat­tu siu­naus­kap­pe­liin, ja niis­tä keh­key­tyi erit­täin run­sas mie­li­pi­tei­den vaih­to. Tai­tei­li­jan nä­kö­kul­maa ei juu­ri ym­mär­ret­ty. Lau­ta­la on kir­joit­ta­nut ai­hees­ta kir­jan, jota on myyn­nis­sä näyt­te­lys­sä.

– Pi­ti­hän se kä­si­tel­lä, hän to­te­aa.

Näyt­te­lyn oma­ku­vat, Mus­tat luut ja Val­koi­nen luu, ku­vaa­vat tai­tei­li­jan mu­kaan vah­vuut­ta vai­keuk­sien edes­sä.

– Olen kova jät­kä, ku­kaan ei mah­da mul­le mi­tään, hän mur­jai­see.

Elä­mä­na­sen­tee­na on va­loi­suus ja jat­ku­va uu­den et­si­mi­nen.

– It­se­ään ei pidä jäl­jen­tää. Ai­na jos jäl­jen­tää, sii­tä puut­tuu hen­ki. Maa­laan ai­na, ei sitä voi lo­pet­taa, hän ku­vai­lee.

Jozek Scalettan kalloteoksissa korostuu viikinkimeininki.

Jozek Scalettan kalloteoksissa korostuu viikinkimeininki.

Sanna Halme

Ho­ri­son­tin Stu­dio-ti­las­sa Jo­zek Sca­let­tan maa­la­tut pää­kal­lot ovat Kuo­le­man mo­net kas­vot -näyt­te­lyn ma­te­ri­aa­lia. Näyt­te­ly on tai­tei­li­jan en­sim­mäi­nen.

– Suu­rin osa on peu­ran­päi­tä, mut­ta mu­ka­na on pari hir­ven- ja kau­riin­pää­tä­kin. Yk­si tut­tu met­säs­tää, saan kal­lot seu­ran kaut­ta. Keit­te­len nii­tä it­se alus­ta lop­puun, Sca­let­ta ker­too.

Ide­an näyt­te­lyyn­sä Sca­let­ta sai vii­me vuo­den lo­pul­la veis­tä teh­des­sään.

– Sa­ha­sin hir­ven­kal­los­ta sar­vet, jol­loin kal­lo-osa jäi käyt­tä­mät­tä. Ha­lu­sin teh­dä sii­tä jo­tain eri­lais­ta, et­tei se me­ni­si huk­kaan. Olen ha­ke­nut tä­hän vii­kin­ki­tyy­liä.

Sca­let­tan mu­kaan kal­lot voi­vat ol­la pal­jon muu­ta­kin kuin tro­fee­na sei­näl­lä.

– Näen näis­sä po­si­tii­vi­suut­ta. Ar­vos­tan met­säs­tys­tä muu­ten­kin. Mitä enem­män eläi­mes­tä pys­tyy käyt­tä­mään, sitä pa­rem­pi.

Sca­let­tan näyt­te­lys­sä ko­ros­tuu mus­ta väri, jota pois kai­ver­ta­mal­la on saa­tu ai­kaan ku­vi­oi­ta.

– Mus­ta on ol­lut sel­lai­nen, mis­tä olen ty­kän­nyt. Sii­tä tu­lee eni­ten vii­kin­ki­vi­bo­ja, hän ku­vaa.

Teos Kuo­le­man pei­li koos­tuu ri­ko­tuis­ta pei­lin osis­ta.

– Lasi on sär­ky­nyt, ku­ten elä­mä­ni­kin, Sca­let­ta to­te­aa.

Tu­le­vai­suu­des­sa kal­lo­jen maa­laa­mi­nen jat­kuu.

– Alun pe­rin mie­tin sa­taa kal­loa, mut­ta se ei var­maan to­teu­du. Oli­si hie­noa, jos tämä näyt­te­ly sai­si jat­koa, pää­si­si isom­mil­le näyt­tä­möil­le, tai­tei­li­ja toi­voo.

Näyt­te­lyn ava­jai­set ovat tors­tai­na 7. elo­kuu­ta klo 18–20.

Fak­ta

Nimi: Ai­mo Lau­ta­la

Syn­ty­nyt: Vii­pu­ris­sa

Asuu: Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa

Kou­lu­tus: Va­paa tai­de­kou­lu

Näyt­te­lyi­tä: Rau­man tai­de­mu­se­on ret­ros­pek­tii­vi 2009, Jär­ven­pään tai­de­mu­seo 2012

Nimi: Jo­zek Sca­let­ta

Ikä: 29

Ko­toi­sin: Veh­maal­ta

Asuu: Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa

Kou­lu­tus: ko­ne­a­sen­ta­ja

Työ: lo­gis­tii­kan alal­la / oma tai­de­vers­tas

Näköislehdet


Kesälehti

Kysely