Naan­ta­lin tai­de­huo­neen ke­sän toi­sek­si vii­mei­se­nä näyt­te­ly­nä avau­tuu ku­va­tai­tei­li­ja Ou­ti Al­hon Kei­nuin lau­lu­puus­sa, joka on avoin­na 23.7.–11.8.

Ou­ti Al­hon suu­ri­ko­koi­set öl­jy­vä­ri­maa­lauk­set ir­tau­tu­vat ar­jes­ta ja kei­nut­ta­vat ko­ki­jaan­sa ilon ja su­run suu­rin hei­lah­duk­sin.

– Hei­lah­ta­es­sa koh­ti kor­keuk­sia tie­tää, et­tä pian on taas pai­nut­ta­va alas, mut­ta ai­no­as­taan ko­ho­tak­seen uu­del­leen kor­keuk­siin, mai­ni­taan näyt­te­lyn esit­te­lys­sä.

Näyt­te­lyn enim­mäk­seen esit­tä­vät, mut­ta myös abst­rak­tit te­ok­set ins­pi­roi­tu­vat muun mu­as­sa mu­sii­kis­ta, ku­ten Jac­qu­es Bre­lin kap­pa­lees­ta Qu­and on n’a que l’amour, sekä ih­mi­se­lä­män ylä- ja ala­mäis­tä.

Ou­ti Al­ho on ikaa­li­lais­tu­nut tai­tei­li­ja, joka ni­me­ää ku­van­te­ke­mi­sen kom­mu­ni­kaa­ti­on kei­nok­si, mut­ta en­nen kaik­kea ta­vak­seen elää ja tär­ke­äk­si osak­si mi­nuut­taan. Al­ho tuo esil­le mie­lui­ten vies­te­jä ilos­ta, toi­vos­ta ja rak­kau­des­ta. Töis­sään hän suo­sii eri­lai­sia kier­rä­tys- sekä luon­non­ma­te­ri­aa­le­ja, ins­pi­roi­tuu luon­nos­ta ja ku­ten lap­se­na, piir­tää edel­leen myös ran­ta­hiek­kaan.