JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Kirjailija Jenna Kostet kävi vierailulla Maskussa

Kan­sain­vä­li­sen lu­ku­tai­don päi­vän il­ta­na 8.9. Mas­kun pää­kir­jas­tos­sa kävi ku­hi­na, kun kir­jai­li­ja­vie­raak­si saa­pui Jen­na Kos­tet. Li­sä­tuo­le­ja ha­et­tiin pai­kal­le ja kir­jas­to­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Ei­ja Pel­ko­nen to­te­si, et­tä ky­sees­sä lie­nee suu­rin osal­lis­tu­ja­mää­rä kaut­ta ai­ko­jen.

Riit­ta Suo­mi­nen

Kan­sain­vä­li­sen lu­ku­tai­don päi­vän il­ta­na 8.9. Mas­kun pää­kir­jas­tos­sa kävi ku­hi­na, kun kir­jai­li­ja­vie­raak­si saa­pui Jen­na Kos­tet. Li­sä­tuo­le­ja ha­et­tiin pai­kal­le ja kir­jas­to­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Ei­ja Pel­ko­nen to­te­si, et­tä ky­sees­sä lie­nee suu­rin osal­lis­tu­ja­mää­rä kaut­ta ai­ko­jen.

Tur­ku­lai­sek­si it­sen­sä miel­tä­vä, ny­kyi­sin Rai­si­os­sa asu­va Jen­na Kos­tet sa­noo päät­tä­neen­sä ura­va­lin­nas­taan jo kym­men­vuo­ti­aa­na. Opis­ke­lu­ai­ka­na hän il­moit­ti työs­ken­te­le­vän­sä Tu­run lin­nan asi­a­kas­pal­ve­lus­sa, kun­nes hä­nes­tä tu­lee kir­jai­li­ja – ja nän kävi.

Kos­te­tin laa­ja tuo­tan­to ulot­tuu Ka­le­va­la-ins­pi­roi­tu­neis­ta neu­leis­ta spe­ku­la­tii­vi­seen fik­ti­oon ja his­to­ri­an tie­to­kir­jois­ta hy­vän mie­len ro­maa­nei­hin.

Kir­jai­li­jal­le tämä te­os­ten mo­ni­nai­nen ai­he­pii­ri ei ole on­gel­ma: hän kir­joit­taa sii­tä, mikä kiin­nos­taa. Kus­tan­ta­ja kui­ten­kin kuu­lem­ma saa työk­seen miet­tiä, mi­hin ka­te­go­ri­aan uu­den te­ok­sen ai­na si­joit­tai­si.

Folk­lo­ris­tii­kan, kan­sa­tie­teen ja mu­se­o­lo­gi­an opin­to­jen­sa an­si­os­ta kir­jai­li­ja pys­tyy luo­maan us­kot­ta­via ku­vauk­sia men­nei­syy­des­tä. Taus­ta- ja tar­kis­tus­työ­tä hän te­kee sekä tie­to- et­tä kau­no­kir­jal­li­suu­teen esit­tä­en eri alo­jen asi­an­tun­ti­joil­le "pii­naa­via ky­sy­myk­siä"

Ak­tii­vi­nen ylei­sö ky­se­li run­saas­ti kir­jois­ta ja nii­den kir­joit­ta­mi­ses­ta. Kir­jai­li­ja va­lot­ti luo­vaa pro­ses­sia, ja ker­toi ai­hei­den löy­ty­vän usein sat­tu­mal­ta. Ko­ro­na-ai­kaan hän opet­te­li neu­le­oh­jei­den teon. Uut­ta te­os­sar­jaa ins­pi­roi oma kas­vu­ym­pä­ris­tö ja ko­ti­ta­lo.

Kir­jai­li­jan tuot­te­li­ai­suus pe­rus­tuu myös sii­hen, et­tä hä­nel­lä on usei­ta pro­jek­te­ja sa­ma­nai­kai­ses­ti. Vä­lil­lä hä­nen täy­tyy­kin mää­rä­tä it­sen­sä pak­ko­lo­mal­le.

Si­ni­sii­pis­ten saa­ri on Kos­te­tin al­ku­vuon­na il­mes­ty­nyt ro­maa­ni. Kir­jai­li­ja ker­too elä­väs­ti, mi­ten ai­he kir­jaan löy­tyi tal­lin lat­ti­al­ta: he­vo­sen jä­tök­ses­sä ruo­kai­le­va ko­va­kuo­ri­ai­nen kiil­tä­vi­ne si­ni­si­ne sii­pi­neen kiin­nit­ti he­vo­sih­mi­sen huo­mi­on. Täs­tä hän ha­lu­aa kir­joit­taa.

Yh­tä lail­la her­sy­väs­ti Jen­na Kos­tet pal­jas­ti kir­jan ni­men syn­nyn: kus­tan­ta­ja ei kel­puut­ta­nut al­ku­pe­räis­tä ni­mieh­do­tus­ta. Ni­mes­sä saa­nut mai­ni­ta mi­tään ötök­kään liit­ty­vää, vaik­ka hyön­teis­tut­ki­mus on kes­kei­ses­sä osas­sa, jo­ten ni­mek­si pää­tyi Si­ni­sii­pis­ten saa­ri. Sii­nä ru­nol­li­nen il­mai­su si­ni­sii­pi vä­hän jek­kuil­len­kin joh­dat­taa tar­koi­tuk­sel­la lu­ki­jaa har­haan.

Teos aloit­taa tri­lo­gi­an, jon­ka toi­nen osa Val­koi­sen lin­nun kau­pun­ki on juu­ri il­mes­ty­nyt. Sii­nä nimi viit­taa Puo­la­lan­mä­en ku­pees­sa si­jait­se­vaan Al­bat­ros­si-ta­loon. Pää­tö­so­sa il­mes­tyy en­si ke­vää­nä.

Ylei­sö kiit­te­li no­pe­aa il­mes­ty­mis­vauh­tia, ta­ri­na ei pää­se unoh­tu­maan.

Tri­lo­gi­an osien no­pe­an jul­kai­su­tah­din mah­dol­lis­ti se, et­tä aluk­si kir­jai­li­ja kaa­vai­li kol­men nuo­ren nai­sen elä­mäs­tä 1930-lu­vun Tu­rus­sa ker­to­van ta­ri­nan yh­dek­si te­ok­sek­si. Kus­tan­ta­jan eh­do­tuk­ses­ta ku­kin ta­ri­na elää nyt oma­na kir­ja­naan. Pää­hen­ki­löt ovat Ai­na Ahlg­ren ja kak­si hä­nen serk­ku­aan, Lem­pi ja Fan­ny.

Kos­tet ku­vai­lee Tu­run 1930-lu­kua rau­hal­li­sek­si kas­vun ajak­si, jos­sa kui­ten­kin pin­nan al­la al­kaa syn­tyä jän­nit­tei­tä. Lu­ki­ja pää­see­kin ai­ka­mat­kal­le ais­ti­maan ajan hen­keä ja kul­ke­maan kau­pun­gin ka­tu­ja ja kort­te­lei­ta.

Näköislehdet

Kysely