Jukka Hakanen (vas.), Marjukka Kulmala, Lauri Hyttinen, Otso Honkasalo ja Joni Tanhuanpää tutustuvat muraalin sijoituspaikkaan.
Vesa Penttilä
Hemmingin koulun seinämaalaus etenee suunnitteluvaiheeseen
Vesa Penttilä
Virsirunoilija Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli viime vuonna kuluneeksi 400 vuotta. Masku-Seura jatkaa kuitenkin paikallisen merkkimiehen esille tuomista niin, että näyttävin tempaus toteutuu aikataulusuunnitelmien mukaan ensi keväänä. Tuolloin on tarkoitus paljastaa Hemmingin koulun ulkoseinään sijoitettava muraali.
Muraaliteos huipentaa Maskun Hemminki 400 vuotta -hankkeen, johon Masku-Seura on saanut Leader-rahoitusta Varsin Hyvä -yhdistyksen kautta.
– Hankkeen aikana on järjestetty esitelmätilaisuuksia ja julkaistu Hemminki-vihkonen. Muraali tulee kuitenkin kaikkien nähtäväksi. Harva hanke toteuttaa jotakin näin näyttävää, hankkeen puuhaväkeen lukeutuva Marjukka Kulmala korostaa.
Kulmalan mukaan hanke pyrkii tekemään Hemminkiä tutuksi kuntalaisille ja lisäämään maskulaisten historia-arvostusta.
Teoksen sijoituspaikka on näkyvin mahdollinen Hemmingin koulurakennuksessa, sillä se tulee Seppäläntien puoleiselle seinustalle vain muutamien metrien päähän ajoradasta. Kulmalan mukaan muraali-ideaa on lainattu Mynämäen lukiosta.
– Sitten ajatus sai tukea Varsin Hyvän hallituksessa ja Maskun kunnan johtoryhmässä. Olemme yrittäneet kartoittaa kaikki karikot, joihin hanke voisi kaatua. Hemmingin koulun arkkitehtiin on oltu yhteydessä ja hänkin on antanut luvan seinämaalaukseen.
Kulmala ei sano Hemmingin koulun tiiliseinää tylsäksi. Hän kuitenkin arvelee, että muraali tuo rakennuksen ulkokuoreen piristystä.
– Voi olla, että taideteos jakaa mielipiteitä.
Teokselle on suunnitteilla tilaa noin 70 neliömetriä ja ikkunoiden yläpuolelta on mahdollista ottaa lisäpinta-alaa taidekäyttöön.
– Mahdolliseen valaistukseen hankerahat eivät kuitenkaan riitä.
Muraalihankkeeseen on varattu rahoitusta 15 000 euroa.
Maskun muraalin suunnittelutyö alkaa loppuvuoden aikana turkulaisen muotoilijan ja kuvataiteilijan Jukka Hakasen johdolla niin, että yhteistyössä on mukana maskulaisia nuoria. Hakanen on erikoistunut julkisiin taideteoksiin ja etenkin seinämaalauksiin.
– En ole vielä hanketta kovinkaan paljon miettinyt, sillä nuorten kanssa ensin ideoimme ja sen jälkeen toteutamme teoksen. Suunnitelmat tarkentuvat matkan varrella, mutta ajatus on, että työssä näkyy se, millaisia ideoita Hemminki-aihe nuorissa herättää, Hakanen sanoo.
Teknisesti työ tallentuu levyille, sillä tiiliseinä ei sovellu maalauspinnaksi.
– Muuten näen seinässä kuvaa kaipaavan kokonaisuuden. Palaute julkisista taideteoksista on pääasiassa positiivista.
Kunnan nuoriso-ohjaaja Joni Tanhuanpää ynnäilee, että muraalihankkeeseen on ilmoittautunut puolenkymmentä nuorta.
– He tuovat omaa modernia näkemystään teokseen, Tanhuanpää toteaa.
Kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen uskoo, että hankkeeseen saadaan mukaan riittävästi nuoria.
– Se on hienoa, että juuri nuoret tekevät nyt, kun on lupa tehdä ja osallistua. Nyt korona-aikana Maskussa on ollut ilkivaltaa, mutta muraali on esimerkki siitä, että energiaa voi purkaa myös positiivisella tavalla. Kun kunta ei pysty kaikkea tekemään, yhdistykset voivat paikata hanketoiminnalla, Hyttinen huomauttaa.
Fakta
Hemminki Maskulainen oli pappi, virsirunoilija ja suomentaja, joka sai Maskun kirkkoherran viran vuonna 1586.
Hän laati Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja -kokoelman, joka ilmestyi todennäköisesti vuonna 1605.
Vuoden 1986 virsikirjassa on 45 virttä, jotka Hemminki on sanoittanut tai suomentanut.
Hän laati myös latinankielisen Piae Cantiones -laulukokoelman suomennoksen, joka ilmestyi vuonna 1616.