Suvi Tuo­mi­nen

Maa­han oli lei­jail­lut kuin ti­lauk­ses­ta hie­noi­nen lu­mi­hun­tu, kun Lah­din­gon ky­läyh­dis­tys jär­jes­ti lau­an­tai­na jo pe­rin­teek­si muo­dos­tu­neet jou­lu­myy­jäi­set Lah­din­gon ky­lä­ta­lol­la Veh­maal­la.

– Alun pe­rin jou­lu­myy­jäi­set oli­vat yh­dis­tyk­sem­me nais­vä­en idea, ja ne jär­jes­te­tään nyt jo nel­jät­tä ker­taa. Ko­ro­na­ti­lan­tees­ta joh­tu­en ta­pah­tu­ma on tänä vuon­na hie­man sup­pe­am­pi ver­rat­tu­na edel­li­siin vuo­siin. Ai­em­min myy­jäi­set pi­det­tiin si­sä­ti­lois­sa, mut­ta nyt val­ta­o­sa myyn­nis­tä ta­pah­tuu ul­ko­na, jot­tei si­säl­lä oli­si ker­ral­la ko­vin pal­jon ih­mi­siä, ker­too Lah­din­gon ky­läyh­dis­tyk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Kari Sep­pä­lä.

Poik­keuk­sel­li­nen ti­lan­ne on Sep­pä­län mu­kaan vai­kut­ta­nut myös mui­hin ta­pah­tu­miin, sil­lä muun mu­as­sa elo­kui­nen lou­hos­kon­sert­ti jou­dut­tiin pe­ru­maan.

Vaik­ka myy­jäi­set pi­det­tiin­kin tänä vuon­na sup­pe­am­pa­na ver­si­o­na, tar­jol­la oli run­saas­ti tuot­tei­ta vaik­ka­pa pu­kin­kont­tiin tai jou­lu­pöy­tään lai­tet­ta­vak­si. Kä­si­työ­ih­mi­siä kiin­nos­ti­vat lan­gat, ku­teet, pui­kot ja muut tar­vik­keet, ja jos pui­kot ei­vät pysy omis­sa hyp­py­sis­sä, tar­jol­la oli myös kä­sin­teh­ty­jä neu­lei­ta.

Sini Pa­lo­kan­kaan, Kat­ja Sa­lo­sen ja Jas­min Fa­ger­lun­din myyn­ti­pöy­däl­lä ko­rei­li ky­lä­läis­ten val­mis­ta­mia lei­von­nai­sia, jou­lui­sia laa­ti­koi­ta ja säi­lyk­kei­tä.

– Tänä vuon­na myy­jäis­ten to­teu­tu­mi­nen oli epä­var­maa lop­pu­met­reil­le saak­ka. Pää­tim­me ko­kouk­ses­sa vas­ta pari viik­koa sit­ten, et­tä em­me kat­kai­se pe­rin­net­tä ja jär­jes­täm­me ta­pah­tu­man hie­man pie­nem­pä­nä ver­si­o­na. Näi­tä voi­si kai kut­sua ex-tem­po­re myy­jäi­sik­si, Sini Pa­lo­kan­gas nau­rah­taa.

Veh­maa­lai­set He­le­na ja Har­riet Suo­mi ovat en­sim­mäis­tä ker­taa Lah­din­gon jou­lu­myy­jäi­sis­sä. Kum­man­kin nai­sen per­hees­sä vaa­li­taan omia jou­lu­pe­rin­tei­tä, joi­hin kuu­luu tie­ten­kin ai­na­kin ah­ke­ra lei­po­mi­nen, mut­ta tämä vuo­si on tuo­nut mu­ka­naan myös muu­tok­sia.

– Mi­nul­la on kol­me lap­sen­las­ta, ja jou­lu­pu­kin vie­rai­lua odo­te­taan ko­vas­ti. Tänä vuon­na jou­lu­pu­kin on ikä­vä kyl­lä jä­tet­tä­vä lah­ja­säk­kin­sä ulos, Har­riet Suo­mi har­mit­te­lee.

Ku­lu­va syk­sy on tun­tu­nut sekä He­le­na et­tä Har­riet Suo­men mie­les­tä hy­vin eri­lai­sel­ta ver­rat­tu­na edel­li­siin vuo­siin.

Kyläyhdistyksen aktiivit Asko Kallio, Pertti Salonen ja Kari Seppälä paistoivat nälkäisille grillimakkaraa.

Suvi Tuominen

– Tun­tuu sil­tä, et­tei voi läh­teä oi­ke­as­taan mi­hin­kään, ei­kä isoi­hin ta­pah­tu­miin ja vä­ki­jouk­koi­hin tee edes mie­li läh­teä. On­nek­si ko­ro­na­ti­lan­ne on Veh­maal­la rau­hal­li­nen. Lii­kun­ta­hal­lin kun­to­sa­lil­la käym­me yhä tree­naa­mas­sa sään­nöl­li­ses­ti, vaik­ka mas­ki kas­voil­la kun­toi­lu on­kin mel­ko ras­kas­ta, He­le­na Suo­mi ker­too.

Ky­lä­ta­lol­le oli saa­pu­nut myös Mar­jut Suo­mi­nen kä­si­työ­tar­vi­ke- ja lan­ka­kaup­pa Mac­hi­an kaup­pa-au­tol­laan.

– Eten­kin van­hem­mat ih­mi­set läh­te­vät ny­kyi­sin kaup­poi­hin har­vem­min var­sin­kin, jos kaup­pa si­jait­see hie­man kau­em­pa­na. Sik­si liik­keel­läm­me on ny­kyi­sin käy­tös­sään kaup­pa-au­to, jol­la voim­me tuo­da kä­si­työ­tar­vik­keet lä­hel­le os­ta­jia. Lii­ken­nöim­me sa­dan ki­lo­met­rin sä­teel­lä Rai­si­os­ta, ja käym­me sään­nöl­li­ses­ti muun mu­as­sa Kos­kel­la ja Pai­mi­os­sa, Mar­jut Suo­mi­nen ker­too.

Veh­maa on Suo­mi­sel­le ra­kas paik­ka ja kuin toi­nen koti, sil­lä hä­nen ap­pi­van­hem­pan­sa ovat ko­toi­sin Veh­maal­ta. Tänä vuon­na Suo­mi­sen per­he suo­sii ai­neet­to­mia jou­lu­lah­jo­ja, sil­lä lah­jak­si os­te­tut ta­va­rat jää­vät lii­an­kin usein lo­ju­maan käyt­tä­mät­tö­mi­nä.

– Van­hem­mil­le­ni ai­on lah­joit­taa jou­lu­sii­vouk­sen, vel­je­ni saa tuo­da ve­neen­sä tal­vi­park­kiin pi­hal­lem­me, ja per­heen opis­ke­li­jal­le on tie­dos­sa ruo­ka­päi­vät, joil­la ope­tan hä­nel­le te­ke­mään mo­ni­puo­lis­ta ruo­kaa opis­ke­li­ja­bud­je­til­la, Suo­mi­nen suun­nit­te­lee.

Sari Päi­viö va­li­koi mu­kaan­sa er­go­no­mi­set suk­ka­pui­kot ja lan­ko­ja, jois­ta hän ai­koo loih­tia lah­jo­ja ai­na­kin lap­sen­lap­sel­le.

– Kä­si­työ­in­to­ni on he­rän­nyt ihan lä­hi­ai­koi­na, ja sii­tä voi kai kiit­tää kah­ta asi­aa: en­sin­nä­kin mum­muut­ta ja toi­sek­si ko­ro­na-ai­kaa, jon­ka an­si­os­ta mi­nul­la on run­saas­ti ai­kaa teh­dä kä­si­töi­tä, Sari Päi­viö hy­myi­lee.

Päi­vi­ön per­heel­le jou­lun tär­keim­piä asi­oi­ta on yh­tei­nen ai­ka per­heen kans­sa. Myös kuu­sen­ha­ku­reis­su kuu­luu pe­rin­tei­siin, ja se ha­e­taan joka vuo­si it­se met­säs­tä.

– Jos näis­tä poik­keuk­sel­li­sis­ta ajois­ta täy­tyi­si kek­siä jo­tain po­si­tii­vis­ta, sa­noi­sin, et­tä nyt jou­lu­na­lu­sai­ka on pal­jon stres­sit­tö­mäm­pää. Mi­nul­la ei ole min­kään­lai­sia pai­nei­ta läh­teä os­tos­kes­kuk­siin, vaan lah­jat han­ki­taan lä­hem­pää, Päi­viö to­te­aa.