Vuodelle 2026 residenssipaikan saanut Hermanni Saarinen työstää Saaren kartanolla puisia veistoksia.
Jussi Virkkumaa
Koneen Säätiön hallitus myönsi vuodelle 2026 Mietoisissa sijaitsevan Saaren kartanon residenssipaikan 27 yksittäiselle taiteilijalle ja viidelle työparille. Residenssipaikka sisältää kahden kuukauden työskentelyjakson kartanolla, kuukausiapurahan, majoituksen sekä ekologiseen matkustuksen tai globaalin etelän matkustamisen tukea sitä hakeneille.
Rahoitusta residenssissä työskenteleville myönnettiin yhteensä yli 200 000 euroa.
– Saaren kartanon residenssi tavoittaa taiteilijoita yhä laajemmin maailman eri kolkista. Tekemämme kyselyn perusteella yksi merkittävä syy hakea residenssiin on täällä työskennelleiden taiteilijoiden suositukset, kertoo Saaren kartanon residenssin vs. johtaja Annika Dahlsten.
Hän iloitsee siitä, että kartanolla pystytään tarjoamaan eri alojen taiteilijoille heidän työskentelyään tukevat olosuhteet.
– Jokainen täällä käynyt taiteilija jättää jälkensä ja on osa jatkuvaa muutostamme. Residenssissä työskentelevien taiteilijoiden ja tutkijoiden työskentely ja ajattelu tuottaa meille tietoa, jolla kehitämme omaa toimintakulttuuriamme, Dahlsten lisää.
Residenssihaussa jätettiin 1034 hakemusta 86 eri maasta. Residenssipaikkojen myöntöprosentti on 3,5 prosenttia.
Saaren kartanon vanhan kivinavetan tuleva remontti asetti omat haasteensa valinnoille. Navetalla on tanssistudio, kuvataiteilijoiden työtiloja ja verstas. Ne ovat kaikki pois käytöstä syksyllä 2026, jolloin residenssissä työskennellään asuintiloissa työpöytien äärellä.
Paikan saaneet 37 taiteilijaa muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, ja ensi vuonna Mietoisissa työskentelee sekä nuoria että kokeneempia taiteilijoita eri taiteenaloilta ja eri puolilta maailmaa. Noin puolet residenssiin valituista taiteilijoista asuu Suomessa, ja puolet saapuu residenssiin Suomen ulkopuolelta.
Iältään residenssiin hakeneista suurin osa oli 36–50-vuotiaita.
Suomessa asuvat taiteilijat olivat hakijoiden enemmistöä, ja seuraavaksi eniten hakemuksia tuli Saksasta. Hakijoita oli runsaasti myös Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Alankomaista, Ruotsista sekä Italiasta.
Hakemuksia saapui tänä vuonna kuudesta uudesta maasta: Azerbaidžanista, Bahamalta, Jordaniasta, Panamasta, Qatarista ja Togosta. Viimeisen seitsemän vuoden aikana Saaren kartanoon on tullut hakemuksia yhteensä 125 eri maasta.
Hakemuksissa usea taiteilija kritisoi digitaalista yhteiskuntaa ja kyseenalaisti sitä kautta saatavan tiedon todenperäisyyden. Moni tarkasteli myös ihmiskunnan historiaa tuoden esille tiettyjen rakenteiden jatkuvuutta, kuten koloniaalista väkivaltaa, syrjäytettyjen ihmisryhmien yllättäviä kohtaamisia ja siirtolaisten kokemuksia. Taiteilijoiden työskentelyn teoreettisina taustoina näyttäytyivät ekologisen taiteen erilaiset muodot sekä feminismin uudet muodot ja teoriat.
Taiteilijoiden suunnitelmista yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi kehollisuus ja sen suhde luontoon, ympäristöön, omaan taiteelliseen työskentelyyn ja identiteettiin.
Kuten edellisinäkin vuosina hakemusten teemoina oli myös muun muassa ekologisuus ja erityisesti Saaren kartanon ainutlaatuisen luonnon käyttö osana työskentelyä. Muita keskeisiä teemoja olivat lähiympäristö, maisema ja suhde siihen, ruoan alkuperä sekä talouslasku.
Vastapainona nykyiselle vaikealle maailmantilanteelle hakemuksista ilmeni myös lempeyttä ja hyväksyntää sekä tiettyä leikillisyyttä ja korostunutta mielikuvitusta. Moni taiteilija toi esiin oravanpyörästä hyppäämisen, halun palata arkeen, jossa kaikki on pientä ja yksinkertaisempaa.