Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:n tappiollinen toiminta on jatkunut pääomaluotoin ja holtittomalla velanotolla. Kuntoputken hallitus on vastoin osakeyhtiölakia nostanut yhtiölle lainaa, vaikka on ollut tiedossa, ettei toiminnalla ei ollut liiketaloudellisia edellytyksiä.
Mielenkiintoista on, että kun hallitus laittaa tiedoksi osakkeenomistajille yhtiökokouksen päätöksen, samassa kuoressa on yksityishenkilönä kirjoitettu tarjous osakkeiden lunastamisesta yhden euron hintaan. Osakkeenomistajille jäisi maksettavaksi vuoden 2025 vapaaehtoinen käyttömaksu ja väitetty osakekohtainen velkaosuus. Mistä tämä velkaosuus muodostuu, kun Kuntoputkella ei ole velkaosuuksia osakkaille, vaan kaikki velka on Kuntoputkella?
Vuonna 2024 ilmoitettiin, että tietyt osakkeenomistajat voisivat lunastaa itsensä ulos maksamalla osakkeen velkaosuuden ja toimitusmaksun. Tähän ei yhtiökokous suostunut. Velkaosuus oli laskettu Kuntoputken velkamäärä jaettuna osakkeiden määrällä, eikä huomioitu ollenkaan Kuntoputken varallisuutta.
Riittävä määrä osakkeenomistajia esitti ylimääräistä yhtiökokousta, jossa osakkeen lunastushinnassa on huomioitu myös varallisuus ja lunastushinnaksi tuli 557,13 euroa ja toimitusmaksu. Tähän Kuntoputken hallitus ei suostunut vedoten, että se on osakeyhtiölain vastainen, vaikka hallitus oli itse aiemmin esittänyt osakkeiden lunastusta. Myöhemmin aluehallintovirasto totesi, että hallitus on menetellyt lainvastaisesti, kun se ei ollut kutsunut ylimääräistä yhtiökokousta koolle.
Suhmurointi jatkuu yhden euron lunastustarjouksella. Lähes kaikki osakkeiden omistajat olisivat valmiita luopumaan kannattamattoman toiminnan jatkamisesta. Millään esityksellä hallitus ei ole tuonut ilmi keinoa saattaa Kuntoputkea taloudellisesti vakaaksi.
Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä Kuntoputken hallitus esittää osakkaille kirjeessä, että osakkeenomistajat ovat tehneet laittoman päätöksen ja osakeyhtiölain mukaan hallituksen on edistettävä yhtiön etua. Tehty päätös on kuitenkin laillinen ja yhtiöjärjestyksen mukainen.
Kirjeessä todetaan, että lojaliteettivelvollisuudesta seuraa, että yhtiön johto tai hallitus ei voi pyrkiä edistämään vain tiettyjen osakkeenomistajien etua. Kuntoputki ei voi lojaliteettivelvoitteen vuoksi "ostaa" yhdellä eurolla osakkailta osaketta, joten tarjoaja on yksityishenkilö. Kuntoputkea luotsaava piiri on erittäin vaikutusvaltainen ja varakas. Osakkeenomistajat haluaisivat päätepisteen kannattamattomalle toiminnalle.
Osakkeenomistajat halusivat asettaa Kuntoputken selvitystilaan, koska selvitysmies olisi selvittänyt puolueettomasti, onko yhtiöllä taloudellisia mahdollisuuksia toimia.
Voisiko ylimääräisessä yhtiökokouksessa määritellä uudet käyttömaksut, että voidaan noudattaa yhtiökokouksen laillista enemmistön päätöstä?
Kuntoputken talous on kuralla. Kiinteistöstä ja sen laitteista lankeaa tuleville vuosille huomattavasti rahoitettavaa. Lainaa yhtiöllä oli viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Kun Kuntoputkea on koetettu saada osakelunastuksin voitolliseksi, pääomaluotottajat olisivat koronkin saaneet. Loput onkin yrityslainaa.
Konkurssin sattuessa pääomalainan antajat ovat viimeisiä, jotka saavat sijoittamansa osuuden.
Kuntoputken hallitus ei ennen tai jälkeen kokousta 2024 selventänyt sitä, miten strategia olisi voinut yhtiötä pelastaa. Kuntoputki olisi menettänyt yhtiön nenää hädin tuskin pinnalla pitävää osakkaiden vuotuisia vastikemaksuja.
Ei voi kuin ihmetellä Kuntoputken hallituksen toimintaa. Tähän olisi hienoa saada julkinen selvitys siitä, miten Kuntoputken toiminta enää olisi edes tulevina vuosina jotain muuta kuin tiettyjen henkilöiden ja yhtiöiden edun hakua ylimääräisten maksajien kautta ankarassa taloudellisessa ahdingossa.
Osakkeenomistajat