Ar­voi­sat Sa­lo­nie­mi ja Pap­pi­la, kii­tän tei­tä tär­ke­äs­tä kes­kus­te­lus­ta hii­li­nie­luis­ta ja il­mas­to­työs­tä (V-SS 19.12.2024). Olem­me yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lus­ta ja hii­len­si­don­nas­ta on mak­set­ta­va met­sä­no­mis­ta­jil­le kun­nol­li­nen kor­vaus. Tätä pe­ri­aa­tet­ta tu­li­si laa­jen­taa, mut­ta sa­mal­la tois­tan huo­le­ni sii­tä, et­tä kes­kus­te­lu si­vuut­taa kau­pun­gis­tu­mi­sen roo­lin il­mas­tok­rii­sin juu­ri­syy­nä -ku­ten myös kir­joi­tuk­sen­ne Va­kas­sa 13.1.2025.

Il­mas­to­kes­kus­te­lu on kes­kit­ty­nyt lii­an yk­si­puo­li­ses­ti maa­seu­tuun ja met­siin. Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­räi­set asu­kas­koh­tai­set pääs­töt ylit­tä­vät ne­lin­ker­tai­ses­ti mää­rän, joka mah­tui­si Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­sen ra­joi­hin. Tämä si­säl­tää myös ku­lu­tuk­ses­ta ai­heu­tu­vat pääs­töt ja ko­ros­taa kau­pun­kien vas­tuu­ta il­mas­tok­rii­sin rat­kai­se­mi­ses­sa (HS 1.1.2025). Vuon­na 2024 il­mas­to oli koko vuo­den ajan kes­ki­mää­rin 1,5 as­tet­ta läm­pi­mäm­pi kuin esi­te­ol­li­se­na ai­ka­na – ai­ka­na, jol­loin ta­lous ei vie­lä pyö­ri­nyt fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den va­ras­sa. Ja ai­van oi­kein to­te­at­te, et­tä il­mas­to­muu­tok­sen syy­nä ovat fos­sii­li­sen ener­gi­an pol­tos­ta il­ma­ke­hään muu­ta­man sa­dan vuo­den ai­ka­na ker­ty­neet hii­liyh­dis­teet.

Väit­teen­ne, et­tei syyl­li­siä tu­li­si et­siä kau­pun­geis­ta, kos­ka te­ol­lis­tu­mi­sen hyö­dyt ovat ja­kau­tu­neet kai­kil­le, ei ole paik­kan­sa­pi­tä­vä. Vuon­na 2020 Suo­men asu­kas­koh­tai­nen BKT oli kes­ki­mää­rin 43 049 eu­roa, mut­ta Hel­sin­gis­sä se oli pe­rä­ti 147 866 eu­roa asu­kas­ta koh­den. Tämä osoit­taa, et­tä kau­pun­kien ta­lou­del­li­nen pai­no­ar­vo on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, mikä hei­jas­tuu myös nii­den pääs­tö- ja re­surs­si­ku­lu­tuk­sen ta­soon. Kau­pun­git ovat mer­kit­tä­viä pääs­tö­jen ja re­surs­sien ku­lu­tuk­sen läh­tei­tä, mut­ta nii­den ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia kä­si­tel­lään usein vä­hem­män kriit­ti­ses­ti kuin met­sien käyt­töä, vaik­ka kau­pun­kien vai­ku­tuk­set luon­non­va­ro­jen ku­lu­tuk­seen ovat glo­baa­lis­ti mer­kit­tä­viä.

Met­sä­e­ko­no­mi­an ja met­sä­po­li­tii­kan pro­fes­so­ri Maa­rit Kal­li­on tut­ki­mus­hank­keen alus­ta­vat tu­lok­set osoit­ta­vat, et­tä EU:n met­sän­hak­kui­den vä­hen­tä­mi­nen voi­si siir­tää hak­kui­ta troop­pi­siin mai­hin, jois­sa met­sien suo­je­lu on hei­kom­paa. Tämä niin sa­not­tu hak­kuu­vuo­to ei vain hei­ken­nä bi­o­di­ver­si­teet­tiä, vaan li­sää myös glo­baa­le­ja pääs­tö­jä. Met­sien mer­ki­tys­tä il­mas­to­työs­sä ei voi kiis­tää, mut­ta kau­pun­gis­tu­mi­sen roo­lia il­mas­tok­rii­sis­sä kä­si­tel­lään vain har­voin.

Be­to­ni on ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­li, joka val­mis­te­taan se­koit­ta­mal­la se­ment­tiä, vet­tä, hiek­kaa ja usein li­sä­ai­nei­ta. Se on toi­sek­si eni­ten maa­pal­lol­la käy­tet­ty ai­ne ve­den jäl­keen, ja sen tuo­tan­to ai­heut­taa huo­mat­ta­van osan hii­li­di­ok­si­di­pääs­töis­tä. Pel­käs­tään se­ment­ti­te­ol­li­suus vas­taa jopa 2,8 mil­jar­din ton­nin CO2-pääs­töis­tä vuo­sit­tain, mikä te­ki­si sii­tä maa­il­man kol­man­nek­si suu­rim­man pääs­tö­jen tuot­ta­jan, jos se oli­si val­tio (The Gu­ar­di­an, 25.2.2019).

Kun­ta­nie­lu -han­ke, jos­sa Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kus (SYKE) yh­teis­työs­sä mm. Tu­run, Es­poon, Lah­den ja Jo­en­suun kau­pun­kien kans­sa par­hail­laan sel­vit­tää maan­käyt­tö­sek­to­rin net­to­nie­lu­ja ja yrit­tää luo­da pe­rus­taa kun­ta­ta­son kom­pen­saa­ti­o­toi­min­nal­le ta­voit­tee­na kau­pun­kien hii­li­neut­raa­lius, hei­jas­taa sa­maa kau­pun­ke­ja suo­si­vaa vi­nou­maa, jos­sa kau­pun­git pyr­ki­vät siir­tä­mään vas­tuun­sa hii­len­si­don­nas­ta lä­hei­sel­le maa­seu­dul­le alu­eel­li­sen yh­teis­työn ni­mis­sä.

Tämä on vas­tuun ul­kois­ta­mis­ta, ja muis­tut­taa pyr­ki­mys­tä teh­dä maa­seu­dus­ta kes­kus­kau­pun­kien nau­tin­ta-alue il­man, et­tä kau­pun­git kan­ta­vat omia vel­voit­tei­taan. Oli­sin toi­vo­nut Teil­tä aja­tuk­sia kau­pun­kien ra­ken­ta­mi­seen käy­te­tys­tä se­men­tis­tä, te­räk­ses­tä, la­sis­ta ja as­fal­tis­ta? On­ko to­del­la niin, et­tä kau­pun­kien suun­nas­ta ei rat­kai­su­ja tule et­siä ja et­tä näi­den ma­te­ri­aa­lien kau­pun­geil­le tuo­ma hyö­ty sekä käy­tet­ty fos­sii­li­nen ener­gia on ja­et­tu ta­sa­puo­li­ses­ti myös maa­seu­dul­le? Toi­von, et­tä avaat­te nä­ke­myk­sen­ne myös kau­pun­kien roo­lis­ta.

Ny­kyi­nen kau­pun­ki­po­li­tiik­ka on li­säk­si mer­kit­tä­väs­ti hei­ken­tä­nyt puu­ta suo­si­vaa ra­ken­ta­mis­ta, joka voi­si toi­mia tär­ke­ä­nä hii­li­va­ras­to­na. Pa­ras hii­li­va­ras­to on ra­ken­teis­sa, ku­ten puu­ra­ken­tei­sis­sa ta­lois­sa, mut­ta be­to­ni­po­li­tii­kan suo­si­mi­nen ja puu­ta hyö­dyn­tä­vän oma­ko­ti­ta­lo­kaa­voi­tuk­sen jy­rää­mi­nen ovat teh­neet täs­tä ta­voit­tees­ta vai­ke­as­ti saa­vu­tet­ta­van. Puun käyt­tö ra­ken­ta­mi­ses­sa ei ai­no­as­taan vä­hen­nä pääs­tö­jä, vaan li­sää myös pit­kä­ai­kai­sia hii­li­va­ras­to­ja. Kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lien va­lin­to­jen tu­li­si kes­kit­tyä ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­siin rat­kai­sui­hin, jot­ka edis­tä­vät sekä eko­lo­gi­suut­ta et­tä hii­len­si­don­taa.

Nä­ke­myk­sem­me hak­kui­den mää­räs­tä ei­vät ole yh­te­ne­vät, mut­ta toi­von, et­tä meil­lä on yh­tei­nen halu kes­kus­tel­la kau­pun­gis­tu­mi­sen tuo­mis­ta on­gel­mis­ta il­mas­tok­rii­sin kes­ki­ös­sä. Sik­si kes­kus­te­lun pai­no­pis­tet­tä on siir­ret­tä­vä met­sis­tä kau­pun­gis­tu­mi­sen on­gel­miin. Kau­pun­kien on kan­net­ta­va vas­tuun­sa il­mas­to­työs­sä sen si­jaan, et­tä ne siir­tä­vät vel­voit­teen­sa muil­le pu­hu­mal­la hii­li­neut­raa­liu­des­ta. Pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­ses­sä ei ole ai­kaa hu­kat­ta­vak­si.

Pek­ka Myl­ly­mä­ki