Lukijalta: Ei koskaan yksin
Uudenkaupungin Kuvalassa esitettiin elokuva Ei koskaan yksin, joka kuvaa sodanaikaista tapahtumaa, jossa kahdeksan juutalaista luovutettiin Saksaan. Heistä vain yksi jäi eloon. On hyvä, että tällainen asia on tallennettu elokuvan avulla. Tarina on tunnettu.
Filmissä kävi selville myös se, että Suomen valtiojohto oli vaikeassa tilanteessa, mutta filmi antoi jonkinlaisen epäsuoran tuomion Suomen valtiojohdolle siitä, että Suomi oli jatkosodan aikana Saksan rinnalla. Ikävä tosiasia kuitenkin oli, että talvisodan jälkeen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin Saksan sotilaallinen tuki.
Liittoutuneet Englanti ja USA myös rankaisivat Suomea tästä rauhansopimuksessa antamalle Stalinille luvan Suomen sodanjälkeiseen kohteluun, esimerkiksi sotakorvauksiin ja johtajien jälkikäteiseen rankaisemiseen.
Juutalaisten järkyttävät tuhoamisleirit paljastuivat vasta sodan loppuvaiheessa. Saksa oli tuhonnut miljoonia juutalaisia. Voidaan kysyä, miksi liittoutuneet eivät millään tavalla estäneet tätä. Heillä on varmasti ollut tietoa asiasta. Liittoutuneet kyllä pommittivat Saksan kaupunkeja tuhannen pommikoneen voimalla niin, että tulipalojen avulla saatiin happi loppumaan laajalta alueelta ja valtavasti ihmisiä kuoli hapenpuutteeseen. Tämä oli aivan suunniteltu toimenpide.
Suomessa ei ollut silloin riittävästi omaa ruokaa. Jatkosodan alussa viljaa oli vain 25 päiväksi, mutta tätä ei silloin kerrottu kansalle. Suomi oli Saksan avun tarpeessa myös elintarvikkeiden osalta. Saksa toimitti elintarvikkeita vain tipoittain pitäen Suomen näin komentonsa alla.
Jos palataan tämän jutun alkuun, niin hyvä asia on se, että juutalaisten vainoa on tallennettu, mutta Suomen tuomitseminen natsiyhteyksistä ei kuvaa koko totuutta.
Kauno Pietilä
Kalanti