Kansanvallan juhlapäivä on jälleen käsillä, kun saamme valita uudet päättäjät kotikunnan kunnanvaltuustoon ja nyt toista kertaa myös hyvinvointialueen valtuustoon. Edellisistä vaaleista poiketen tänä vuonna äänestämme valtuustot samana vaalipäivänä.
Vuonna 2022 valitut hyvinvointialueiden päättäjät ovat olleet lajissaan ensimmäisiä maassamme.
Julkisen talouden tasapainottaminen on ollut tämän vuosikymmenen vaikein kysymys hallinnon joka tasolla. Päätöksenteossa uudet hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan valtion tiukassa valvonnassa. Olihan sote-uudistukseen jo alkujaan kirjattu selkeät talouden vaatimukset. Tässä on myös osin onnistuttu.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) viimeisessä tutkimuksessa valtaosa vastaajista piti aluevaaleja jopa näennäisvaaleina. Myös poliittisen luottamustehtävien kasaantuminen nähtiin varsin kielteisenä kehityksenä.
Päätöksenteon rakenteisiin uusi hallinnon taso on luonut myös varsin vähäiselle keskustelulle jääneen ongelman esteellisyydestä.
Hyvinvointialueen hallitukseen ja oman kotikuntansa hallitukseen kuuluvat tuplaedustajat ovat merkittävä ongelma kansalaisten edunvalvonnassa. Hallitustason tuplapäättäjät joutuvat säännöllisesti jääväämään itsensä aluehallituksessa, kun oman kotikunnan asioita käsitellään.
Kunnan ja hyvinvointialueen välisiä eturistiriitoja on etenkin palvelutarjonnan ja kiinteistökysymysten osalta runsaasti.
Täysin aiheellisesti voikin kysyä, miten esteellinen päätöksentekijä voi edesauttaa oman kotikuntansa asiaa hyvinvointialueella. Esteellisyyslainsäädäntöä tiukasti tulkiten: ei mitenkään.
Huhtikuun vaaleissa kannattaakin tarkkaan harkita äänestyspäätöstä tehdessään, haluaako valita kokouksiin osallistuvan vai jäävinä käytävässä istuvan varjopäättäjän tärkeistä sote-palveluistamme päättämään.
Aki Simola
Masku