Euroopan komissio työstää parhaillaan EU:n uutta huumepoliittista strategiaa vuosille 2026–2030. Suunta on selvä: vanhentunut rankaisemisen malli on todettu tehottomaksi, epäinhimilliseksi ja kalliiksi. Odotettavissa on siirtymä kohti dekriminalisointia, jossa huumeiden käyttö ja pienten määrien hallussapito eivät enää ole rikosoikeudellisia kysymyksiä.
Tämä linjaus tarjoaa Suomelle mahdollisuuden päivittää oma huumepolitiikkansa. Käyttötilat, joista eduskunta valitettavasti äänesti kielteisesti alkuvuodesta, ovat esimerkki toimenpiteestä, joka yhdistää ihmisoikeuslähtöisyyden, tutkimustiedon ja taloudellisen järkevyyden.
Kielteinen suhtautuminen herättää hämmästystä kansainvälisesti – miksi hyvinvointivaltio hylkää keinon, joka auttaa ihmisiä palvelujen piiriin ja vähentää kuolemia?
Valvottujen käyttötilojen hyödyt ovat kiistattomia: ne vähentävät yliannostuksia ja niistä johtuvia kuolemia, parantavat hyvinvointia, edistävät hoitoon hakeutumista ja säästävät pitkällä aikavälillä julkisia varoja. Kyse ei ole pelkästään terveydestä, vaan myös ihmisarvosta – mahdollisuudesta kohdata päihdeongelmat hoidon, tuen ja empatian kautta, ei rangaistuksin.
Suomi tarvitsee huumepolitiikkaa, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja tutkittuun tietoon. Euroopan tuleva strategia voi toimia kompassina: sen avulla voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvinvointiin, hoitoon ja ihmisarvoiseen elämään. Yhteiskuntarauha ei synny kontrollista, vaan myötätunnosta ja oikeudenmukaisuudesta.
Mirja-Riitta Sjöholm
terveydenhoitaja, FM