Varhan alkuvuosina yhdistettiin useita kunta- ja kuntayhtymäpohjaisia organisaatioita. Tavoitteena oli poistaa esteitä ja tasapuolistaa palveluita, jotta kuntarajat eivät enää vaikeuttaisi palveluiden saamista. Mikä ei ole muuttunut? Asiakas odottaa yhä palvelua ja tietyissä palveluissa asuinpaikka vaikuttaa edelleen palveluiden saantiin.
Tyks-sairaalalautakunnan varapuheenjohtajana olen nähnyt tärkeiden palveluiden toimivuuden. Varha jakaantuu tulosalueisiin: sote-keskuspalvelut, ikääntyneiden palvelut, Tyks-sairaalapalvelut, pelastus- ja ensihoitopalvelut sekä konsernipalvelut. Toimintojen siiloutuminen vaikeuttaa hoidon toteuttamista eikä yhteistoiminta toteudu parhaalla mahdollisella tasolla.
Esimerkiksi T-sairaalan yhteispäivystys on usein ruuhkautunut, mikä rasittaa potilaita ja henkilökuntaa. Tämä johtuu ikääntyneiden hoitopaikkojen puutteesta, jolloin he joutuvat odottamaan Tyksin vuodeosastoilla. Tämä estää potilaiden siirron oikeisiin hoitopaikkoihin, mikä hidastaa hoitoketjuja ja muita kuin akuuttihoidon toimenpiteitä. Tuo yllä todettu kuvaus on tietysti hieman tiivistetysti kerrottu, mutta rakenteet elävät omaa elämäänsä eikä potilas ole tärkein. Ihminen onkin asetettava keskiöön ja rakenteiden on palveltava avun saamista ja hoitoa, ei byrokratiaa.
Olen nostanut Tyks-sairaalapalvelulautakunnassa esille laajan yhteistyön kotiin vietävien palveluiden osalta. Tällä hetkellä näiden palveluiden suunnittelusta vastaa Tyks Akuutti, mutta tässäkin pitäisi asioita katsoa entistä avarakatseisimmin ja pidemmälle tarkastellen. Tässä tulee ottaa tarkasteluun kotisairaalatoiminnan lisäksi kotihoito ja pelastus- ja ensihoitopalvelut. Tähän mennessä ei ole onnistuttu saavuttamaan riittävää synergiaa sosiaali-, terveys-, pelastus- ja ensihoitopalveluiden sijoittamisesta samaan organisaatioon.
Julkisuudessa on kirjoitettu Varhan ikäihmisten turvapuhelinpalveluista ja siitä ajasta, jonka ihminen joutuu odottamaan apua. Turussa puoli tuntia ja muualla maakunnassa 90 minuuttia. Eräissä kunnissa sopimuspalokunnat eli VPK:t tekivät turvapuhelinpäivystyksiä vuoteen 2003 asti.
Olen esittänyt, että nyt ryhdyttäisiin uudelleen hyödyntämään maakunnan haja-asutusalueilla sopimuspalokuntia oman alueensa turvallisuuden tuottajina. Siellä olisi melkoinen resurssi turva-auttajia ja uskoisin sopimuspalokuntien lähtevän tähän mukaan, jos vain Varhassa oltaisiin avarakatseisia. Potilaan edun pitäisi olla tärkein, mutta sopimuspalokuntia ei taideta haluta hyödyntää. Miksi?
Janne Aso
tradenomi (YAMK)
asemamestari
Tyks-Sairaalalautakunnan varapuheenjohtaja