Ym­pä­ris­tös­säm­me ta­pah­tuu muu­tok­sia niin hi­taas­ti, et­tei nii­hin tule re­a­goi­tua ajal­laan. Mil­loin on oi­kea het­ki ot­taa to­des­ta: vaik­ka­pa se, et­tä il­mas­to on maa­pal­lol­la läm­men­nyt 1,5 as­tet­ta run­saas­sa 100 vuo­des­sa? Mil­loin ru­ve­ta it­se te­ke­mään ym­pä­ris­tö­te­ko­ja tai liit­tyä Elo­ka­pi­naan osoit­ta­maan miel­tään?

Oi­ke­as­ti il­mas­tok­rii­si on maa­pal­lon suu­rin uh­ka. Vii­me vuo­si oli his­to­ri­an läm­pi­min suu­ri­ne sään ää­ri-il­mi­öi­neen. Oli hel­le­aal­to­ja, kui­vuut­ta maas­to­pa­loi­neen, rank­ka­sa­tei­ta, hir­mu­myrs­ky­jä ja koh­ta al­kaa il­mas­to­pa­ko­lai­suus. Ar­jen kes­kel­lä IPCC:n il­mas­to­ta­voit­teet ovat lii­an etäi­siä ja abst­rak­te­ja. Juu­ri nyt on suu­rem­pi­a­kin mur­hei­ta. Mi­ten saa­da sota Uk­rai­nas­sa lop­pu­maan, Pu­tin tuo­mi­ol­le so­ta­ri­kok­sis­taan sekä Trump hoi­toon ja hol­houk­seen?

Poh­joi­set alu­eet läm­pe­ne­vät kes­ki­mää­rin enem­män kuin maa­pal­lo muu­al­la. Meil­lä kes­ki­läm­pö­ti­la on nous­sut 1950-lu­vul­ta kah­del­la as­teel­la ja tal­vi­sin nel­jäl­lä. On us­ko­ma­ton­ta, mi­ten suu­ria muu­tok­sia var­sin­kin tal­vi­säis­sä so­dan jäl­keen syn­ty­neet olem­me ko­ke­neet. It­se muis­tan, mi­ten 1950-lu­vun alus­sa kirk­ko­rees­sä ajet­tiin Ka­lan­tiin jou­lu­kirk­koon. Tuol­loin kaik­ki lam­met ja jär­vet jää­tyi­vät jo lo­ka­kuus­sa ja py­sy­vä lumi tuli useim­mi­ten mar­ras­kuus­sa.

Muu­tos ta­pah­tui 1960-lu­vun alus­sa. Kou­lus­sa­ni ei voi­tu pa­ri­na tal­ve­na jär­jes­tää hiih­to­kil­pai­lu­ja lu­men puut­tu­es­sa. Oli toki poik­keuk­sia, ku­ten vuo­si 1966, jol­loin oli kun­non pak­kas­tal­vi ja lun­ta niin pak­sul­ti, et­tä mo­net suu­lit not­kah­ti­vat.

Vie­lä 1970-lu­vun lo­pul­la jär­jes­tet­tiin Vak­ka-Suo­men la­tu­ret­kiä vä­lil­lä Ka­lan­ti-Lai­ti­la-Veh­maa-Ka­lan­ti. Seu­raa­val­le vuo­si­kym­me­nel­le tul­ta­es­sa ne piti lo­pet­taa, kun lu­mes­ta ei en­nak­koon ol­lut var­muut­ta. Sen jäl­keen teh­tiin vain pai­kal­li­sia hiih­to­lenk­ke­jä sää­va­rauk­sel­la. Tämä tal­vi on his­to­ri­an läm­pi­min ja vä­hä­lu­mi­sin ei­kä ker­taa­kaan ole voi­tu hiih­tää ul­ko­na.

Jol­let ole huo­man­nut tal­vien läm­pe­ne­mis­tä, niin konk­reet­ti­sim­min il­mas­to­muu­tos nä­kyy ym­pä­ril­läm­me luon­to­ka­to­na eli elon­kir­jon vä­he­ne­mi­se­nä. Suo­men kai­kis­ta eli­ö­la­jeis­ta 12 pro­sent­tia on uha­na­lai­sia. Mo­net la­jit taan­tu­vat, nii­den kan­nat vä­he­ne­vät tai kuo­le­vat su­ku­puut­toon.

Jo­kai­nen luon­nos­sa liik­ku­va on näh­nyt ke­to­jen vä­he­ne­mi­sen ja sen myö­tä mo­nen tu­tun kas­vin hä­vin­neen. Kuo­vin huu­toa kuu­lee enää har­voin ei­kä ole kot­ta­rai­sia, var­pu­sia ei­kä pääs­ky­siä van­haan mal­liin. Saa­ris­tos­sa on käy­nyt lä­hes to­taa­li­nen ve­si­lin­tu­jen kato, joka to­sin joh­tuu myös vil­li­min­keis­tä.

Tie­däm­me il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen joh­tu­van en­nen muu­ta fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den käy­tös­tä, kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta, typ­pi­ok­si­dis­ta ja me­taa­nis­ta. Sa­moin met­sien ja mui­den hii­li­nie­lu­jen vä­he­ne­mi­ses­tä. Tie­däm­me syyt il­mas­ton läm­pe­ne­mi­seen, sa­moin kei­not läm­pe­ne­mi­sen hi­das­ta­mi­seen. Mei­dän tu­lee toi­mia jo tä­nään ei­kä jät­tää asi­aa huo­mi­seen. Kau­niit pu­heet ei­vät las­ke yh­tään as­tet­ta maa­pal­lon läm­pöä. Tar­vi­taan te­ko­ja nyt.

Uu­den­kau­pun­gin val­tuus­to päät­tää 31.3. en­sim­mäi­ses­tä il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­oh­jel­mas­ta vuo­sik­si 2025–2028. Seu­raa, on­ko si­nun edus­ta­ja­si val­mis jät­tä­mään ym­pä­ris­tön lap­sil­lem­me pa­rem­pa­na kuin mil­lai­se­na sen it­se ai­ka­naan sai. Kun­ta on juu­ri oi­kea pää­tök­sen­te­on taso il­mas­to­po­li­tii­kas­sa. Ovat­han esi­mer­kik­si ra­ken­ta­mi­nen, asu­mi­nen, lii­ken­ne, ener­gi­a­rat­kai­sut, jäte- ja ve­si­huol­to kun­nan pää­tös­val­las­sa.

Tar­mo Kan­gas

kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kok.)

Uu­si­kau­pun­ki