Vappuna on vuodenkierto onnellisesti tai onnettomasti ohitettu. Vappu on ainoa ylimääräinen jokavuotinen vapaapäivä viikonpäivästä riippumatta, jolla ei ole uskonnollista pohjaa. Itsenäisyyspäivä on ehkä toinen, mutta sen viettämiseen liittyy uskonnollisia piirteitä – on ns. kirkkopyhä.
Vappu on työn ja ylioppilaiden juhlapäivä. Valkolakit sujahtavat päihin, usein jo ajan kellastamat. Juhlitaan Havis Amandaa Helsingissä ja Turussa Liljaa. Molskahduksiltakaan ei vältytä, ei ehkä ole tarkoituskaan.
Nautitaan keväästä, tulevan suven alkamisesta usein överiksi asti. Muisto vapusta voi olla hämärän peitossa. Kuitenkin useimmiten on löytynyt kotipesä oman kuusen juurelta. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Vastaanotto tosin voi olla yllättävän nihkeä.
Juhlapäivä on juhla kaikenikäisille. Ilmapallot ja serpentiinit sekä vappuhuiskut ovat lasten ja lastenmielisten tunnelman kohottajia. Itku pitkästä ilosta, kun heliumpallo pääsee karkuun ja näkyy vain pienenä pisteenä taivaalla.
Osa kansastamme miettii, että tippa ei tapa eikä ämpäriin huku. Vappu on vain kerran vuodessa, joulu joka vuosi.
Vappu on myös työväen juhla. Puheita pidetään turuilla ja toreilla. Sään suosiessa sanoma menee perille sankoille joukoille, poliitikon rinta on tunnetta täynnä.
Tänä vuonna emme tiedä, onko tulossa kesä vai talvi. Piti allakasta tarkistaa. Kesää, kärpäsiä ja hyttysiä kuitenkin jokainen meistä malttamattomasti odottaa.
Minusta ikäihmisenä on kiva olla sen oman kuusen juurella ja ihmetellä maailman menoa radion ja telkkarin välityksellä. Toki muutama itse puhallettu ilmapallo ja laatikon pohjalta löytynyt serpentiinirulla muistuttavat luonnon heräämisestä uuteen kesään.
Eeva Auvinen
Naantalin Merimasku