Selvitin vuonna 2023 Saaristomeren ja Itämeren tilaan liittyviä asioita. Merien tila on hälyttävä ja heikentynyt. Selvitin Itämerellä ja sen osa-alueella Suomenlahdella kulkevien laivojen lukumäärää.
Itämerellä voi kulkea noin 2000 laivaa päivässä. Suomenlahdella kulkee yli 40 000 laivaa vuodessa. Näistä valtaosa on Venäjän rahtiliikennettä. Laivaliikenne heikentää merialueiden tilaa, kun ne voivat melko vapaasti päästää roskansa ja jätevetensä mereen.
Ajatukseni oli, että Itämerellä rahtilaivat eivät saisi päästää enää jätevesiään ja kiinteitä jätteitään mereen.
Suomen aluevesille pitää saada lainsäädäntö asian korjaamiseksi. Sen jälkeen muut ranta-alueiden maat Saksa, Puola, Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi ja Venäjä suojelisivat aluevetensä ja talousvyöhykkeensä rahtilaivojen jätepäästöihin liittyen. Kaikki muut maat paitsi Venäjä on ehdotuksiin luultavasti suhtautunut hieman kielteisesti.
Kun ranta-alueiden maat saisivat omat aluevetensä suojeltua, niin sen jälkeen Itämeren kansainvälisen merialueen lainsäädäntöön pitäisi saada parannuksia. Se onkin jo vaikeampi asia saada hoidettua.
Tein asioista yksityiskohtaisen selvityksen ja toimenpide-ehdotuksen. Olin Uudessakaupungissa eduskuntavaalien vaalipaneelissa ja esittelin siellä asiaa.
Asia otettiin innostuneesti vastaan kaikilta tahoilta. Otin somessa kantaa professori Väänäsen listaan. Huomasin myös, että kansanedustajaehdokas Pauli Aalto-Setälä oli somessa aktiivisesti kommentoimassa Saaristomeri-asioita.
Luotin hänen osaamiseensa ja vuorovaikutuskeinoihinsa. Olin melko varma hänen läpipääsystään eduskuntaan, joten lähetin maaliskuussa hänelle tietoni ja selvitykseni sekä toimenpide-ehdotukseni. Hän otti ne innostuneesti vastaan.
Odotin vaalien tuloksia. Selvisi, että kokoomus ja perussuomalaiset olivat vaalien voittajia. Petteri Orpo oli tulossa pääministeriksi, joten lähetin sähköpostia Orpolle ja Aalto-Setälälle. Olin yhteydessä myös Ritva Elomaahan, joka oli viemässä asiaa eteenpäin. Vaikutusvaltaa asian eteenpäin viemiseksi oli olemassa.
Aalto-Setälä hoiti asiaa tehokkaasti ja osaavasti Baltic Sea -verkostojen kautta. Valittiin myös uusi saaristoasioiden neuvottelukunta. Hän teki asiasta lakialoitteen lokakuussa 2023 ja eduskunta hyväksyi hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen.
Rahtialusten jätevesien, kiinteiden jätteiden ja rikkipesuvesien päästämisen kieltämisestä mereen Suomen osalta asia tuli siten päätökseen.
Aalto-Setälän aktiivisuuden ansiosta Itämeren päätösfoorumeilla myös Ruotsi ja Tanska hoitavat nyt omat aluevetensä kuntoon laivojen päästöjen suhteen.
Itämeri on matala pussinperä, kuten myös sen osa-alueet Pohjanlahti ja Suomenlahti, joiden puskurointikyky on heikko ja kaikki voitava pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Suomi on luultavasti maailman ensimmäinen valtio, joka nyt kieltää aluevesillään rahtilaivojen jätevesien, kiinteiden jätteiden ja rikkipesuvesien päästämisen suoraan mereen. Laki astuu voimaan osittain 1.7.2025.
Itämerta ei näillä päätöksillä pelasteta, mutta erittäin hyvä asia se on kuitenkin ja kannattaa jatkaa. Aikaa ideasta päätökseen ja asian hoitamiseen Suomen sekä ehkä Ruotsin ja Tanskan osalta meni hieman alle kaksi vuotta. Pitää puuttua haittojen estämiseen eikä pelkästään yrittää siistiä ja hoitaa haittoja ja niiden seuraamuksia, joissa yleensä jää häviäjän rooli.
Tulee mieleen, miksi asiaa ei ole hoidettu aikaisemmin.
Veijo Raitio
Uusikaupunki