Naantalin kaupungin verotuloista katosi kaksi kolmasosaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Varhan hoidettaviksi. Myös Nesteen jalostamon alasajo vaikutti huolestuttavalla tavalla kaupunkimme talouteen.
Miten kaupungin talous saadaan pidettyä tasapainossa ja vahvana? Tarvitsemme tulevaisuudessakin hyviä veronmaksajia, joita Naantaliin houkuttavat hyvät palvelut, merellinen asuinympäristö ja luottamus järkevään päätöksentekoon. Samat asiat vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin ja yhteisöveron kertymiseen, kunhan myös kaavoituspäätökset tehdään yrityksiä kuunnellen.
Vaikka kaupunkilaiset hyötyvät uusista työpaikoista, ei niitä tule hallitsemattomasti perustaa kaupungin omaan organisaatioon veronmaksajien kustannettaviksi, vaan jokaisen toimen ja viran perustamista on pohdittava tarkasti.
Muutaman viime vuoden aikana Naantaliin on rakennettu kouluja Velkualle ja Luonnonmaalle sekä ryhdytty laajentamaan Kalevanniemen koulutaloa. Nämä kolme hanketta ovat maksaneet yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Jos halutaan välttää kaupungin velkaantuminen, voidaan investointeja tehdä vuodessa noin 10–12 miljoonan euron verran. Rahat riittävät, jos vuosittain rakennetaan tai remontoidaan yksi uusi päiväkoti tai koulu, eikä monta samana vuonna.
Uimahallia ei ihan lähivuosina Naantaliin saada, sillä sen rakentaminen kasvattaisi kuntalaisten maksamaa veroa prosentin verran ison investoinnin lisäksi, sillä uimahallin ylläpitäminen on kallista. Todellisia kustannuksia ei käyttäjiltäkään voida periä, sillä kukapa maksaisi uimahallikäynnistään monta kymppiä. Monitoimihalli valmistuu vuonna 2026 ja sekin tuo usean sadan tuhannen euron käyttökustannukset vuodessa, mutta summa on toki paljon vähemmän kuin uimahallin kulut.
Ihan jokaista lajia varten ei pikkukaupungissa voida omia halleja rakentaa, joten naapurikuntien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä, jotta kulut jakautuisivat useammalle taholle. Jos halleja rakennetaan yksityisellä rahalla tai seurojen varoilla, voi kaupunki antaa tukea ostamalla päivätunteja muun muassa koulujen ja päiväkotien tarpeisiin.
Joskus on sanottu, että kuntapoliitikon tulisi tarkastella kunnan taloutta kuin omaa kukkaroaan. Tuo vertaus pitää edelleen paikkaansa. Sekä yksityishenkilön että kaupungin tulee mitoittaa menot tulojen mukaan. Tuolla periaatteella pärjäämme jatkossakin velkaantumatta ja ilman kuntalaisten veroruuvin kiristämistä.
Jan Lindström (kok.)
Naantali