Edessä ovat kuntavaalit. Mikä kunnissa on muuttunut edellistä vaaleista ja mitä uusia haasteita valittavilla luottamushenkilöillä on edessä?
Meneillään olevalla vaalikaudella toteutettiin vuosikymmeniin suurin muutos kuntasektorilla, kun sote-palvelut siirtyivät vuosien yritysten jälkeen kunnilta hyvinvointialueille.
Olemme eläneet tämän kanssa runsaan vuoden. Mynämäessä kunnan taloudesta lähes kaksi kolmasosaa kuluista siirtyi pois. Uskon tämän olleen pakollinen ja pitkällä juoksulla hyvä ratkaisu, vaikka muutos ei vielä ole valmis.
Kuntien kannalta iso muutos on myös, kun työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. Mynämäessä se tarkoitti näiden palvelujen siirtymistä Turun työllisyysalueelle, jossa alueen kunnat ovat mukana. Muutoksen konkreettinen näkyminen arjessa ja paikallisesti on vasta muotoutumassa.
Kuntien vastuulle jää selvästi suurimpana kasvatus- ja sivistystoiminta, joka on kaksi kolmasosaa osaa budjetista. Mynämäessä noin 25 miljoonan euron budjetista se on runsaat 17 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnilla ovat tekninen liiketoiminta sekä elinvoima- ja hallintotoiminnat.
Hallinnollisten muutosten lisäksi valtaosa kunnista kohtaavat isoja muita haasteita, kuten asukasluvun väheneminen, syntyvyyslukujen laskeminen, vanhuusväestön lisääntyminen, muuttotappio. Näin on tapahtunut Mynämäessäkin. Nämä laskevat luvut luovat kustannuspainetta kunnan talouteen, mutta erityisenä kohteena ovat kouluverkko sekä sen laajuus ja taloudentasapainotusohjelmat.
Leikkauslistat jähmettävät uudistumisen ja kehittämisen. Ennusteiden mukaan laskeva kehitys on melko vähäistä Mynämäessä. Miten pystymme hyödyntämään Turun kasvukehitystä, kuten monet ympäristökunnat ovat tehneet?
Olen ollut mukana kaksi vaalikautta kuntamme päättävissä elimissä. Olemme laatineet hyvät tavoitteet ja strategiat Mynämäelle. Ne on pohdittu hyvässä yhteisymmärryksessä eri poliittisen ryhmien ja viranhaltioiden kanssa. Tavoitteemme ovat olleet kasvu, yhteisöllisyys, ympäristöarvot huomioiva ja vetovoimainen kunta.
Samantapaisia tavoitteita on useimmilla naapurikunnilla. Monia näistä tavoitteista meillä on saavutettu, mutta kasvuun ei ole päästy. Mitä pitäisi tehdä jatkossa? Pidetään huolta vahvuuksista ja kehitetään heikkouksia.
Huolehditaan monipuolisesta kolmannen sektorin toiminnasta ja yhteisöllisyydestä. Se tapahtuu tukemalla järjestöjä taloudellisesti ja mahdollistamalla kunnan tilojen käyttö. Oiva esimerkki yhteisöllisestä tekemisestä oli Tainiolan hoitokodin taloudellinen tuki, johon monet yritykset, yksityiset tukijat, seurakunta ja kunta osallistuivat. Tämä mahdollisti yli 30 kuntalaisen hoitokodin toiminnan jatkamisen. Se on harvinaista yhteisöllisyyttä.
Pidetään huolta kunnan kiinteistöistä jatkossakin. Uudehkot sote-kiinteistöt mahdollistavat Varhan palvelujen jatkumisen ja kehittämisen paikallisesti. Edessä on lähivuosina yli 50 vuotta vanhan Irjantalon saneeraus uimahalleineen. Myös lukion tilat tarvitsevat uuden tilaratkaisun. Keskustan uusi kaava mahdollistaa uusien kauppa-, liike- ja pankkikiinteistöjen rakentamisen. Niistä osa on jo lähtemässä liikkeelle. Tarvitsemme myös lisää vuokra-asuntoja keskusta-alueelle.
Yritykset luovat kunnan elinvoiman monella tavalla. Meillä on hyvä ja palkittukin yrittäjäjärjestö, mutta uusia yrityksiä emme ole juuri saaneet. Kuntamme työpaikkaomavaraisuus on alhainen: 8-tien vetovoimaa ei ole pystytty hyödyntämään monen naapurikunnan tavoin.
Meidän tulee vahvistaa kunnan elinvoimapuolen resursseja ja saada voimaan aloitettu 8-tien liike-elämää tukeva kaava. Elinkeino-ohjelma tulee uudistaa yhdessä yrittäjien kanssa. Suunnitteilla oleva lähijunahanke monipuolistaa myös kunnan liikennepalveluja. Tämä vahvistaa Aseman, Hietamäen ja Pyheen alueiden vetovoimaa.
Meidän tulee huolehtia monista toimivista kyläyhteisöistä ja tukea niiden kehittymistä ja palveluja. Kyläkoulut ja päiväkodit ovat niiden ytimessä. Ennusteiden mukaan kyläkoulujemme ja päiväkotien oppilasmäärät eivät ole romahtamassa ja niiden rakennukset eivät tarvitse merkittäviä saneerauksia. Pitää kuunnella myös kyläläisten tarpeita ja odotuksia kunnalta.
Uskon, että Mynämäessä voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Meillä on monipuolisia palveluja kaikenikäisille, mutta niiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työtä pitää tehdä joka päivä yhdessä.
TkT Aappo Kontu (kesk.)
Kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Mynämäen Yritysvoima Oy:n hallituksen pj.
Palvelutalo Tainiolan hallituksen vpj.