Mir­va Ju­se­lius kir­joit­ti Vak­ka-Suo­men Sa­no­mis­sa 4.3. tär­ke­än pu­heen­vuo­ron lap­siin ja nuo­riin in­ves­toi­mi­ses­ta. Olen kir­joit­ta­jan kans­sa täy­sin sa­maa miel­tä sii­tä, et­tä lap­siin pa­nos­ta­mi­nen on en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää.

Ha­lu­an kui­ten­kin tuo­da esiin vie­lä yh­den nä­kö­kul­man. Kir­joi­tuk­ses­sa, ku­ten ylei­ses­ti lap­sis­ta pu­hut­ta­es­sa, ko­ros­tet­tiin las­ten mer­ki­tys­tä tu­le­vai­suu­den ai­kui­si­na, tu­le­vai­suu­den työ­voi­ma­na, tu­le­vai­suu­den ve­ron­mak­sa­ji­na ja tu­le­vai­suu­den yh­teis­kun­nan jä­se­ni­nä.

Lap­siin liit­ty­vä kes­kus­te­lu ja tut­ki­mus ovat pe­rin­tei­ses­ti ol­leet ai­kuis­läh­töis­tä, mikä nä­kyy vah­vas­ti myös ta­vas­sa mää­ri­tel­lä lap­si. Lap­set näh­dään yhä kes­ke­ne­räi­si­nä ai­kui­si­na, joi­ta tar­kas­tel­laan ai­kui­suu­den nä­kö­kul­mas­ta, ai­kui­suu­den ter­mis­töin ja tu­le­vai­suu­den mit­ta­reil­la.

Ny­ky­kä­si­tys ja lap­suu­den­tut­ki­mus kui­ten­kin pai­not­ta­vat las­ta it­se­näi­se­nä toi­mi­ja­na täs­sä ja nyt. Mo­nil­la tie­tee­na­loil­la on siir­ryt­ty ai­em­paa lap­si­kes­kei­sem­pään lä­hes­ty­mis­ta­paan, jos­sa lap­sen oma ko­ke­mus­maa­il­ma on kes­ki­ös­sä. Usein tois­tet­tu aja­tus sii­tä, et­tä ”lap­si on oman elä­män­sä pa­ras asi­an­tun­ti­ja” on olen­nai­nen läh­tö­koh­ta kai­kel­le las­ta kos­ket­ta­val­le kes­kus­te­lul­le, oli­pa kyse po­li­tii­kas­ta, tut­ki­muk­ses­ta tai kun­tien ta­lous­pää­tök­sis­tä.

Lap­si­läh­töi­nen hy­vin­voin­nin tar­pei­den mää­rit­tä­mi­nen tar­koit­taa­kin sitä, et­tä hei­dän ko­ke­muk­sen­sa omas­ta elä­mäs­tään ja hy­vin­voin­nis­taan tun­nis­te­taan, ym­mär­re­tään ja ote­taan huo­mi­oon pää­tök­sen­te­os­sa ja pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mi­ses­sä. Lap­sia ei tule vain kuul­la, vaan hei­tä on ai­dos­ti kuun­nel­ta­va. Hei­dät tu­lee näh­dä sel­lai­si­na kuin he ovat – tä­män het­ken lap­si­na, ei pel­käs­tään tu­le­vai­suu­den ai­kui­si­na.

Lee­na Haan­pää (vihr.)

Las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­nin ja osal­li­suu­den do­sent­ti