Lukijalta: Lapsiin ja nuoriin investoiminen on kestävää tulevaisuutta
Kuntien talousnäkymien heikentyessä jyrkästi viime syksynä keskustelu kuntatalouden kestävyydestä on käynyt vilkkaana. Heikentyvien talousodotuksien seurauksena monissa kunnissa on alettu sopeuttamaan taloutta tiukentamalla menoerälistoja.
Valitettavasti tämän kehityksen seurauksena lapset ja nuoret on alettu näkemään entistä enemmän kulueränä. Kun terveydenhuollon menot siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle, koulutuksesta tuli kuntien isoin menoerä. Tämän seurauksena monissa kunnissa on alkanut kuulua kaikuja siitä, etteivät ne kaipaa enää lisää lapsiperheitä alueelleen. Kunnissa onkin alettu puhua eläkeläisiin ja lapsettomiin pariskuntiin panostamisesta.
Tällainen ajattelu on huolestuttavaa, sillä se heijastaa vääränlaista talous-, väestö- ja aluepolitiikkaa, jossa lapsista ja nuorista tulee vain taakka eikä tulevaisuuden voimavara. Lapsissa ja nuorissa on koko yhteiskunnan tulevaisuus. Heidän hyvinvointinsa turvaaminen on kaikkea muuta kuin epäoleellista.
Jos kunnat ja yhteiskunta kokonaisuudessaan päätyvät siihen, että lapset ja nuoret nähdään pelkästään kustannuserinä, ajamme itseämme umpikujaan. Tällainen yhteiskunnallinen tulevaisuuden kuva on melko synkkä.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvallisiin kasvuympäristöihin, koulutukseen, mielenterveyspalveluihin ja riittäviin resursseihin. Suomen yhteiskunta ei voi toimia niin, että se unohtaa oman tulevaisuutensa. Sen sijaan, että olisimme huolissamme siitä, miten pärjätä nykyhetkessä, meidän pitäisi olla huolissaan siitä, millaisen yhteiskunnan kasvatamme lapsistamme. Jos me emme tarjoa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa, mitä jää jäljelle?
Yhteiskunta, jossa ei ole riittävästi resursseja ja tukea koulutukseen ja hyvinvointiin, ei ole kestävä. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paitsi inhimillinen velvollisuus, myös järkevä taloudellinen päätös. He ovat tulevaisuudessa työvoimaa, veronmaksajia, yrittäjiä ja yhteiskunnan kantavia voimia. Jos emme huolehdi heistä nyt, kustannukset näkyvät myöhemmin yhteiskunnassa, joka ei ole valmis kohtaamaan haasteitaan.
Valitettavaa on, että koulutuksen ja pedagogiikan asiantuntemusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin aiemmin. Tämä on jo nyt joissain kunnissa johtanut siihen, että koulutuksen ja lasten hyvinvoinnin tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Päätöksenteossa on keskitytty vain rahavirtojen tasapainottamiseen ilman pitkäjänteistä ajattelua.
Kun kunnallisen talouspolitiikan ohjaaminen siirtyy yhä enemmän lyhyen aikavälin säästöihin, ei tulevaisuuteen uskominen saa jäädä sivuun. Vain näin voimme varmistaa sen, että Suomella on terve ja kestävä tulevaisuus. Siksi on tärkeää, että ihmiset ymmärtävät äänestää kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka ymmärtävät lasten ja nuorten koulutuksen ja hyvinvoinnin merkityksen kunnille ja koko yhteiskunnalle.
Mirva Juselius
OAJ:n Nousiaisten seudun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja