Vakka-Suomen Sanomien mielipidesivun 21.2. kirjoituksessa Pirstaleinen kansallispuisto uhkaa yksityisomistusta -kirjoituksessa pohditaan, onko kansallispuiston intressinä valtion mailla toteutettavat toimet vai ympäröivän yksityisomistuksen mahdollisuuksien rajoittaminen.
Lain mukaan kansallispuiston minimikoko on 1000 hehtaaria ja se voidaan perustaa vain valtion maille. Monet Etelä-Suomen kansallispuistoista ovat ”pirstaleisia”, koska suuria yhtenäisiä valtion maita on vähän: etelän 27 kansallispuistosta 20 muodostuu erillisistä alueista.
Välimatkat ovat sadoista metreistä muutamiin kilometreihin, eri kansallispuistojen välillä yli 5–6 kilometriä. Lounaismaan kansallispuisto vastaisi rakenteeltaan Suomen kansallispuistokäytäntöä. Kansallispuistoesityksen vierialueilla on maanomistajien hakemuksesta perustettu 43 suojelualuetta.
Ne ovat luontotyyppien ja eliölajien suojelun kannalta yhtä tärkeitä kuin kansallispuistoon sisällytettävät valtion maat. Yksityismaan suojelun rauhoittamiseen on tullut yksityisiä rahoitusvaihtoehtoja: säätiöt ja rahastot sekä yritysten ja muut tuet.
MTK:n piireille aineisto toimitettiin jo ennen aloitteen julkistamista kesäkuussa 2023. Tapaamisessa elokuussa 2023 MTK:n edustajat kertoivat samoja huolia kuin nyt kirjoituksessaan. Vastasimme huoliin aloitteemme perusteluilla, joita täydensimme ja olemme edelleen täydentäneet. Koimme tapaamisen onnistuneena molempien osapuolien kannalta. Päivitetty aineisto on toimitettu MTK:n piireille helmikuussa 2024.
Valtion ja yksityisten suojelualueiden lait, asetukset ja rauhoituspäätökset kattavat valtion 8350 hehtaaria ja yksityisten suojelualueiden 890 hehtaaria. Alueella on kuitenkin ilman luonnonsuojelulain suojaa kymmenittäin valtion suojelualueeksi ostamia kiinteistöjä (1440 hehtaaria) ja Metsähallituksen suojelukohteiksi luokittelemia kiinteistöjä (lähes 1300 hehtaaria).
Olisi nurinkurista säätää lukuisia lakeja ja asetuksia uusien kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Järkevämpää on tehdä kaikki valtion suojellut ja suojeltavat alueet kattava yksi laki Lounaismaan kansallispuistosta ja kumota sen alueelta lukuisat vanhat lait ja asetukset.
Kirjoittajat ovat huolissaan retkeilijöiden lisääntymisen haitoista ja esittävät vaihtoehdoksi geoparkkia. Ne ovat kuitenkin tarkoitettu lähinnä geologisten muodostumien ja maiseman suojeluun, myös matkailua ja turismia varten. Elollista luontoa suojellaan luonnonsuojelulailla ja -alueilla.
Kansallispuistot ovat tuottaneet naapurimaanomistajille ja yrittäjille mahdollisuuksia ja hyötyjä. Useat kunnat ovat viime vuosikymmeninä tehneet ja tukeneet kansallispuistoaloitteita. Mikäli hanke etenee kansallispuistolain säätämiseen eduskunnassa, puistolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen toimesta.
Sen tulee lain mukaan varmistaa suunnitelman valmistelussa riittävä vuorovaikutus alueen käyttäjäryhmien, muun muassa yksityisten maanomistajien ja naapurien kanssa. Maanomistajien päätösvalta kansallispuiston vierialueilla säilyy entisellään. Kansallispuiston metsiä ei hakata, joten viereisten yksityismetsien myrskyvahingot estyvät.
Lakien asettamat rajoitteet maanomistajille säilyvät ennallaan. Laadittavat aluetaloudelliset selvitykset antavat kuvan ehdotetun kansallispuiston merkityksestä. Mukana ovat myös matkailu ja metsätalous. Esityksestä on mahdollisuus lausua, kun on sen aika.
Saija Porramo, Satakunnan ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirien kansallispuistotyöryhmän puheenjohtaja
Osmo Kivivuori, kansallispuistohankkeen valmistelija
Hannu Klemola, Suomen luonnonsuojeluliitto, aluepäällikkö