Kun yk­si maa­il­man met­säi­sim­mis­tä val­ti­ois­ta il­moit­taa omien tut­ki­mus­ten­sa mu­kaan met­sien ole­van hii­len pääs­tö­läh­de ei­kä enää hii­li­nie­lu, niin se he­rät­tää tai ai­na­kin pi­täi­si he­rät­tää ky­sy­myk­siä ja epäi­ly­ä­kin. Maa­seu­dul­la ajel­les­sa ja kat­sel­les­sa miet­tii; ovat­ko tut­ki­muk­set ja tie­de­pa­nee­lit jät­tä­neet ker­to­mat­ta jo­tain sekä vai­kut­ta­vat­ko ide­o­lo­gia ja puo­lu­e­po­li­tiik­ka lop­pu­tu­lok­seen.

En­sim­mäi­sen ker­ran muu­ta­ma vuo­si sit­ten kuu­lin väit­teen, et­tä Suo­men met­sis­tä on tu­los­sa pääs­tö­läh­de. Sil­loin ajat­te­lin, et­tei se voi mil­lään pi­tää paik­kaan­sa.

Vii­me ke­sä­nä kier­te­lim­me Suo­mea ris­tiin ras­tiin ja kat­se­lin, mil­lai­ses­sa kun­nos­sa met­sät ovat. Suu­rin on­gel­ma on, et­tä kas­vu­ai­kai­set hoi­to­hak­kuut eli har­ven­nus­hak­kuut ovat pit­käl­ti te­ke­mät­tä joka puo­lel­la Suo­mea ja tie­ten­kin auk­ko­hak­kui­ta nä­kyi jon­kin ver­ran. Kui­ten­kin auk­ko­hak­kui­den mää­rä ja vai­ku­tuk­set Suo­men met­sien ko­ko­nais­pin­ta-alaan näh­den ovat ai­van toi­nen, mitä il­mas­to­pa­nee­li ja tut­ki­jat an­ta­vat me­di­as­sa ym­mär­tää.

Mis­tä täs­sä on ky­sy­mys, mik­si to­del­li­suus ei koh­taa tut­ki­muk­sia?

Täs­sä on var­maan mon­ta­kin vai­kut­ta­vaa te­ki­jää. En kui­ten­kaan ha­lua us­koa, et­tä tut­ki­jat an­ta­vat ta­hal­laan val­heel­lis­ta tut­ki­mus­tie­toa. Mut­ta mitä ote­taan met­sien hii­li­ta­set­ta las­ket­ta­es­sa huo­mi­oon ja mitä ei, on­kin kes­kus­te­lun ar­vois­ta. Mi­tään kat­ta­vaa sel­vi­tys­tä täs­tä ei ole me­di­as­sa ol­lut. On vain sir­pa­le­tie­toa, joka kui­ten­kin osoit­taa las­ken­nan ole­van yh­tä se­ka­mels­kaa. Esi­mer­kik­si ojit­ta­mat­to­mat luon­non­ti­lai­sia soi­ta ei las­ke­ta hii­li­nie­lui­hin mu­kaan, vaik­ka nii­den si­to­ma hii­li vas­taa Suo­men au­to­kan­nan hii­li­pääs­tö­jä.

Kun ver­taa met­sä­nä­ky­mää vuo­si­kym­me­niä taak­se­päin, niin ne suo­ras­taan pur­su­a­vat nyt vih­reyt­tä. He­rät­tää ky­sy­myk­siä: mil­lai­set toi­mek­si­an­not tut­ki­joil­le on an­net­tu, kun täl­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen pääs­tään? Läh­te­vät­kö tut­ki­muk­set hak­kuu­auk­ko­jen vas­tus­tuk­ses­ta?

He­rää myös epäi­ly, mil­lai­sia ovat tie­de­pa­nee­lien ta­voit­teet ja kuin­ka pal­jon ide­o­lo­gi­at vai­kut­ta­vat an­net­tuun in­for­maa­ti­oon. Nii­den­hän pi­täi­si ol­la kai­kil­la mit­ta­reil­la mi­tat­tu­na neut­raa­le­ja, kaik­kien epäi­lyk­sien ul­ko­puo­lel­la ja oi­kei­ta. Kui­ten­kin täs­tä on tuo­re ky­sy­myk­siä he­rät­tä­vä esi­merk­ki: Kun hal­li­tus ai­koo yh­dis­tää niin sa­not­tu­ja tie­de­pa­nee­le­ja ja vä­hen­tää nii­den hen­ki­lö­mää­rää, niin en­sim­mäi­se­nä sii­tä äläh­ti­vät WWF, vih­re­ät ja Green­pe­a­ce.

Jul­ki­suu­des­sa on vuo­si­kau­det met­sien hak­kuu­au­kois­ta ha­et­tu mitä eri­koi­sem­pia on­gel­mia ja väit­tei­tä. Osa on tot­ta, osa osit­tain tot­ta, osa vah­vas­ti aat­tei­den ja po­li­tii­kan vä­rit­tä­mää.

Pal­jon on pu­hut­tu niin sa­no­tun met­sien jat­ku­van kas­va­tuk­sen eri­no­mai­suu­des­ta, vaik­ka täs­tä löy­tyy yli 100 vuo­den ajan tut­ki­mus­tie­toa ja tut­ki­mus jat­kuu edel­leen. Se to­dis­taa jat­ku­van kas­va­tuk­sen pää­sään­töi­ses­ti sekä il­mas­ton et­tä ta­lou­del­li­sen tu­lok­sen kan­nal­ta kan­nat­ta­mat­to­mak­si.

Met­sien­hoi­don suu­rin on­gel­ma on lii­an suu­ri met­sä­te­ol­li­suu­den oh­jaus ja vai­ku­tus­val­ta. Heil­le tär­kein­tä on vain oma bis­nes, jota kat­so­taan ai­no­as­taan nel­jän­nes­vuo­sien jak­sois­sa. Pi­täi­si eh­dot­to­mas­ti läh­teä enem­män met­sä­no­mis­ta­jien eduis­ta ja sa­mal­la myös il­mas­ton etu­jen kan­nal­ta, jot­ka ovat kui­ten­kin pit­käl­ti yh­te­ne­väi­set.

It­se en ole hak­kuu­auk­ko­jen kan­nat­ta­ja, sil­lä olen ai­na ol­lut vas­ta­ran­nan kiis­ki met­sä­te­ol­li­suu­den oh­jeil­le. Olen suo­si­nut vä­hän yli­ti­he­ää sie­men­puil­la uu­dis­tet­tua met­sää par­haa­na vaih­to­eh­to­na. Sa­ma­ten har­ven­nuk­set olen teh­nyt jo 7–10 vuo­den vä­lein, kos­ka pi­dän sitä met­sä­no­mis­ta­jan kan­nal­ta par­haim­pa­na ja var­mas­ti myös hii­len si­don­nan kan­nal­ta te­hok­kaim­pa­na. Puis­sa­han säi­lyy sil­loin ta­sai­nen kas­vu lä­hes koko ajan.

Pek­ka Heik­ki­lä

Uu­si­kau­pun­ki