Van­hus­ten osuus vä­es­tös­tä on jo hy­vin suu­ri ja kas­vaa edel­leen. Heis­tä mo­net asu­vat yk­si­nään ja pa­ri­suh­tees­sa elä­vis­tä ai­na jom­pi­kum­pi pois­tuu en­sin elä­vien kir­jois­ta. Yh­teis­kun­tam­me toi­mii lä­hes ikä­ra­sis­min ra­joil­la pa­kot­ta­en van­huk­sen han­ka­las­sa­kin elä­män­ti­lan­tees­sa asu­maan yk­sin ko­to­naan.

Osa hy­vin iäk­käis­tä van­huk­sis­ta tu­lee toi­meen il­man ko­ti­hoi­don tu­kea. Osa on ko­ti­hoi­don asi­ak­kai­ta, mut­ta ovat sil­ti käy­tän­nös­sä yk­sin oman on­nen no­jas­sa suu­ren osan päi­väs­tä.

Sa­no­taan, et­tä hätä ei lue la­kia. Kän­nyk­kä­pu­he­li­met ovat suu­rek­si avuk­si. On­gel­man muo­dos­ta­vat ti­lan­teet, jois­sa pu­he­lin­ta ei voi ta­voit­taa. On­net­to­muus voi sat­tua sau­nas­sa, suih­kus­sa ja lat­ti­al­le kaa­tu­nut ei ulo­tu pöy­däl­lä ole­vaan pu­he­li­meen.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ovat mer­kit­tä­väs­ti ra­joit­ta­neet van­hus­ten mah­dol­li­suuk­sia saa­da hä­ly­tys­ran­nek­kei­ta käyt­töön. Jat­ku­vas­ti on ti­lan­tei­ta, jois­sa van­hus on kaa­tu­nut ko­dis­saan ja hä­tään­ty­nee­nä toi­voo jos­tain saa­van­sa apua.

Voi­si­ko tie­to­tek­nii­kas­ta ol­la apua? Kan­nat­taa­ko van­huk­sen ryh­tyä uu­des­taan lap­sek­si? Oli­si­ko lap­sien ran­tees­sa pi­det­tä­vis­tä kel­lo­pu­he­li­mis­ta apua? Las­ten pu­he­li­miin oh­jel­moi­daan äi­din nu­me­ro. Van­hus­ten pu­he­li­meen oh­jel­moi­tai­siin lap­sen tai jon­kun muun tu­tun nu­me­ro.

Var­maan on mo­nen­lai­sia ke­hit­ty­nei­tä ran­tees­sa pi­det­tä­viä avun pyy­tä­mi­seen so­vel­tu­via lait­tei­ta. On­gel­ma on sii­nä, et­tä me tar­vit­si­jat em­me tie­dä niis­tä, ei­kä meil­lä ei ole saa­ta­vil­la opas­tus­ta nii­den han­kin­taan ja käyt­töön.

Voi­si­ko yh­teis­kun­tam­me aut­taa mei­tä asi­as­sa niin yk­sin­ker­tai­sel­la oh­jeis­tuk­sel­la, et­tä me kaik­ki voi­sim­me sen omak­sua myös hei­ken­ty­neil­lä hen­ki­sil­lä ky­vyil­lä?

Täl­lä­kin het­kel­lä voi jos­sain ol­la kaa­tu­nut van­hus, joka odot­taa apua.

Sep­po Sjöb­lom

Uu­si­kau­pun­ki