Kesken kiihtyvän vaalikampanjoinnin ja annettujen vaalilupausten valmistui Uudenkaupungin tilinpäätös vuodelta 2024. Päättyneen tilikauden tulos oli vahva tuloverokertymän ja maltillisen kustannuskehityksen ansiosta. Kaikki palvelukeskukset alittivat selvästi talousarvion, jopa niiden alla olevat palvelualueet yhtä lukuun ottamatta.
Erinomainen tulos sai ainakin osan meistä kaupunginhallituksen jäsenistä pienen hämmennyksen valtaan. Kun vuoden 2024 talousarviota syksyllä 2023 valmisteltiin, kävimme kovaa väittelyä muun muassa huomattavien veronkorotusten tarpeesta ja sopeuttamisen pakosta yhteistoimintaneuvotteluineen. Lopputuloksena oletimme kaupungille syntyneen erittäin tiukan budjetin, mutta toteutuma kertookin hieman toista. Oliko talousarvio sittenkin löysä vai eikö sitä avattu meille riittävästi? Kaupungin toimintoon ei tullut merkittäviä muutoksia ja budjetti alittui silti reilusti.
Nyt julkaistu tilinpäätös sisältää – ja siitä kiitos kaupunginjohtajalle ja varsinkin uudelle talous- ja hallintojohtajallemme – näkymää kuluvalle vuodelle ja vielä siitä eteenpäin. Madonluvut ovat pysäyttävät. Kaupungin perustoimintojen ylijäämä ei olekaan 22 miljoonaa euroa, vaan lähempänä 4–5 miljoonaa. Nykymenolla tuo ylijäämä on nopeasti käytetty, kun tämän vuoden alijäämäksi ennustetaan 7,3 miljoonaa. Kaupungin velkataakka on myös paisumassa yli 110 miljoonaan euroon, jolloin myös korkokustannukset kasvavat.
Mitä kaupungissa nyt pitäisi tehdä? Esitän, että kaupungin koko kulurakenne avataan uusille päättäjille ja tehdään eräänlainen nollabudjetointi, jossa jokainen kuluerä pitää käydä läpi ja perustella. Näin pääsemme eroon nykykäytännöstä, jossa talousarvioon on lisätty ns. pelivaraa, jotta ei jouduttaisi pyytämään lisämäärärahoja tilivuoden kuluessa.
Eri toimintojen priorisointia ja virtaviivaistamista ei voida välttää: onko hallinto tarpeeksi kevyt, mitä palveluita tarvitaan ja miten ne tarvittavat voidaan tuottaa nykyistä tehokkaammin?
Kaupungin investoinnit ovat olleet viime aikoina melkoiset ja nyt investointivara on suurelta osin syöty. Tiukan budjetoinnin lisäksi investointiohjelman sitovuustason on muututtava olennaisesti. Nykykäytännössä päättäjät voivat suurin piirtein lehdistä seurata esimerkiksi kirjastoremontin kustannusten kasvamista, kun rahat siihen voidaan siirtää tarvittaessa muista investointikohteista. Lisäksi pallokentän parkkipaikan kaltaisten, investointiohjelmaan kuulumattomien kohteiden tekeminen ei saa enää olla mahdollista.
Kulukuurin yhteydessä on pidettävä huolta myös yritysmyönteisen kaupungin vetovoimasta ja kumppanuuksista. Olen tyytyväinen, että päiväkoti Tilkkutäkki voi jatkossakin antaa esiopetusta, kun se vielä tapahtuu edullisemmin kuin kaupungin omana toimintana. Yksityisen puolen toimija ei voi todellakaan olla ns. kiireapulainen, vaan aito kumppani, jonka toiminnan jatkuvuutta kannattaa vaalia ja pitää varhaiskasvatuksen palvelualueen vaihtoehdot monipuolisina.
Seppo Nikula (kok.)