Mi­nis­te­ri Mari-Lee­na Tal­vi­tie ke­hot­ti yri­tyk­siä tu­ke­maan enem­män kult­tuu­ria. Alun­pe­rin sana kult­tuu­ri on tar­koit­ta­nut maan­vil­je­lyä. Se pol­veu­tuu la­ti­nan kie­len sa­nas­ta cul­tu­ra, maan­vil­je­lys.

Ai­ko­jen ku­lu­es­sa sa­nan al­ku­pe­räi­nen mer­ki­tys on ka­don­nut. Maan­vil­je­ly­vä­es­töä ei enää kut­su­ta kult­tuu­ria ai­kaan­saa­vien yh­teis­kun­ta­luo­kak­si.

Kult­tuu­ri nyky-yh­teis­kun­nas­sa on oi­ke­as­taan kaik­kea muu­ta. Voit luo­da uu­den­lai­sia sa­vi­kuk­ko­ja, lau­laa vaik­ka Ren­tun ruu­sua tai sä­vel­tää pilk­ka­lau­lu­ja. Ruu­miin kult­tuu­ria ovat oman ke­hon­sa ju­ma­loi­mi­nen ja pä­te­mi­nen vaik­ka­pa mu­ta­pai­nis­sa.

Oi­ke­aa ai­toa al­ku­pe­räis­tä kult­tuu­ria har­ras­ta­vat ”maa­jus­sit”, ”lan­de­pau­kut” ja "tur­ve­nui­jat".

Il­man al­ku­kan­tais­ta kult­tuu­ria meil­lä tai muu­al­la olem­me haak­si­rik­koon ajau­tu­nut ih­mis­kun­ta. Asum­me­pa mis­sä maa­no­sas­sa, poh­joi­ses­sa, län­nes­sä, idäs­sä tai ete­läs­sä, olem­me lu­jas­ti si­dot­tu­ja maan an­ti­miin. Jon­kun on pak­ko suos­tua pe­rin­ne­am­mat­tiin, jot­ta maa­pal­lo pys­tyy säi­lyt­tä­mään ih­mis­kun­nan hen­gis­sä, pa­rem­min tai huo­nom­min.

Saa­dak­sem­me päi­vit­täi­sen elan­tom­me on tar­vit­tu mo­nen ”maa­jus­sin” työ­pa­nos­ta. Viu­lun roka ei hei­lu ei­kä ku­va­tai­tei­li­jan pens­se­li maa­laa il­man sär­vin­tä, jo­ka­päi­väis­tä, ar­kis­ta kult­tuu­rin tuo­tet­ta ”lei­pää”.

Mi­nus­ta em­me ar­vos­ta tar­peek­si al­ku­tuo­tan­non pa­ris­sa työs­ken­te­le­viä vil­je­li­jöi­tä, met­su­rei­ta tai kar­ja­ta­lou­den pa­ris­sa aher­ta­via.

Nä­län­hä­tä ei ole toi­vot­tu vie­ras. An­ta­kaam­me siis kun­nia heil­le, joil­le se kuu­luu ja pa­laut­ta­kaam­me al­ku­tuo­tan­non pa­ris­sa työs­ken­te­le­vät kult­tuu­rin yl­lä­pi­tä­jät kan­sam­me aa­te­lis­toon.

Ee­va Au­vi­nen

Naan­ta­lin Me­ri­mas­ku