Kustavi on paistatellut kohta kymmenen vuotta säännöllisesti otsikoissa alati laskevan kunnallisveron takia. Kunnan imago ja tunnettavuus ympäri Suomen ovat varmasti nousseet. Veroprosentin laskulla pyrittiin käsittääksemme houkuttelemaan uusia asukkaita.
Ihmisten muuttamisen motiivit ovat kyselyiden ja tutkimusten mukaan hyvin moninaiset: esimerkiksi olemassa olevat läheisverkostot, työpaikka, hyvät palvelut, tarpeeseen sopiva koti, luonto ja turvallisuus. Matala verotus ei nouse esille muuttamisen motiiveista.
Tilastojen ja menneitten vuosien tilinpäätösten perusteella voidaan luoda omanlaisensa kuva, mitä laskeva veroprosentti on vaikuttanut. 2010-luvulta asti kunnan asukasluku on tasaisesti noussut. Tasainen nousu on käytännössä pysähtynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kuntaan muutto ei ole tyystin pysähtynyt, koska muuttovoitto kuittaa kuolemien ja syntyvien epäsuhdan.
Huomioitavaa tässä noin 15 vuoden aikajänteessä on, että veroprosentti alettiin laskea vasta noin aikajakson puolivälissä eli vuonna 2017. Voidaankin melko varmasti sanoa, että suuressa kuvassa alhaisella veroprosentilla ei ole merkitystä ainakaan Kustavin asukasmäärän kasvuun.
Entä verotuotot, kun rikkaat ihmiset ovat sankoin joukoin muuttaneet Kustaviin? Joissakin yhteyksissä on kuulunut, että veroprosentin laskusta huolimatta verotulot ovat nousseet. Tämä pitää paikkansa, koska kunnan verotulot kasvavat ihmisten normaalin ansiotulojen kasvun mukana. Verotulot ovat kasvaneet suhteellisen tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ainoa poikkeussääntöön oli vuosi 2023, jolloin kunnille maksettiin ns. verohäntiä. Voidaan siis melko varmasti sanoa, että veroprosentin laskulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta verotulojen kertymiseen.
Mitä muuta on kymmenessä vuodessa tapahtunut? Kunnan asukaskohtainen velkamäärä on tuplaantunut. Vieläkin ollaan hienosti alle 4000 euroa per asukas velkamäärässä, mutta lähivuosien pakolliset investoinnit varovaisesti arvioiden tuplaavat velkamäärän.
Rakennusten ja kunnallistekniikan korjausvelka on mittava. Ylijäämän kertyminen on pysähtynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kuluvalla valtuustokaudella on aloitettu pienimuotoista säästökuuria, joka yhdessä hintojen nousun kanssa on jo pakottanut karsimaan palveluista ja nostamaan asiakasmaksuja. Tilannetta ei auta yhtään, että kunta joutuu maksamaan valtiolle palveluiden järjestämisestä. Minkäänlaista taloudellista puskuria ei kunnalla ole.
Voinemme edellä mainituin perustein kysyä aiheellisesti: onko menneiden vuosien veropolitiikalla oikeasti saavutettu tavoiteltuja tuloksia? Mahdollistaako nykyinen verotaso tasapainoisen kuntatalouden ja laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon mittavat investointitarpeet? Haittaako alhainen veroprosentti jo Kustavin elin- ja vetovoimaa?
Kun uusi valtuusto pääsee syksyllä päättämään tulevan vuoden veroprosenteista, toivomme, että päätökset perustuvat kunnan talouden realiteetteihin eikä hihasta vedettyihin argumentteihin.
Keskustan sitoutumattomat
Marko Seikkula
Raimo Hyvärinen
Markus Malmelin