Olemme juuri saaneet lukea, että Suomi ja suomalaiset ovat jo kahdeksatta vuotta peräkkäin olleet maailman onnellisin kansa. Kaikki muutkin Pohjoismaat olivat kärkikymmenikössä 140 maan vertailussa.
Esimerkiksi talousmahti Yhdysvaltojen sijoitus oli vasta 24:s. Mittauksen on tehnyt kansainvälinen tunnettu yliopisto haastattelemalla isoa joukkoa kansalaisia. Mittauksessa arvioitiin onnellisuutta kuudella eri näkökulmalla: sosiaalinen tuki, talous, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys.
Suomessa parhaita arvioita saivat terveydenhuolto, koulutus, vähäinen eriarvoisuus, toimiva demokraattinen yhteiskunta, ystävällisyys, anteliaisuus ja terveiden elinvuosien odote. Olemme siis melko onnellista porukkaa, tosin parannettavaakin on.
Jos Suomen menestystä mitataan bruttokansantuotteella, niin menestys on paljon vaatimattomampaa, sijoituksemme oli 14:s 37 maan joukossa. Kaikki Pohjoismaat olivat meitä edellä.
BKT mittaa kansalaisten ostovoimaa ja elintasoa tavaroiden ja palvelujen kokonaistuotannolla. Vaikka Suomen talous pärjää naapurimaita huonommin, niin silti tunnemme olevamme heitä onnellisempia. Arvostamme enemmän muita elämisen arvoja kuin taloutta. Minusta tämä on hienoa – perusasiat ovat kunnossa.
Miten meillä Mynämäessä? Olen vaalien alla tehnyt joitakin kyselyjä kuntalaisilta, mitä mieltä olette kunnastamme eli hyviä ja kehitettäviä asioita. Kyselyn otos ei ollut kovin laaja eikä täytä tieteellisiä vaatimuksia. Se koostui muutamien naapureiden, eläkeläisten ja yrittäjien henkilökohtaisista haastatteluista.
Positiiviset pääviestit haastelluilta olivat, että Mynämäessä peruspalvelut ovat hyvässä kunnossa: terveyspalvelut, päiväkodit ja koulut, päivittäiskauppojen palvelut sekä tiestöt ja liikenneyhteydet. Myös kyläkeskusten vastaavat palvelut toimivat varsin hyvin ja toivottiin niiden jatkuvan edelleen esimerkiksi kyläkoulut kylien elinvoiman moottorina.
Moni haastateltava painotti hyvää yhteisöllisyyttä ja yritysyhteistyötä sekä vähäistä kateellisuutta naapureiden ja kuntalaisten kesken. Erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestämme oli Tainiolan hoitokodin tuki laajasti eri osapuolilta. Se mahdollisti toiminnan jatkumisen. Mynämäkeläisillä ovat mielestäni arvot kohdallaan.
Päähuolenaihe haastateltavilla oli lähes yksimielisesti se, miten saadaan lisää lapsiperheitä, asukkaita ja yrityksiä kuntaamme. Miten pääsisimme Turun seudun kasvuun mukaan? Mynämäki tarvitsee kasvua. Ehdotuksina tulivat muun muassa rohkeammat tonttien myyntiohjelmat niin omakotitaloille kuin yrityksille. Valtatie 8:n ja Kustavintien liikennevirtaa tulee paremmin hyödyntää kuntamme palveluissa. Haastateltavat olivat kyllä tietoisia kunnan talouden reunaehdoista ja tiukkuudesta.
Kokemukseni monista kunnan luottamustoimistani on ollut varsin positiivista ja rakentavaa, yhteistyö niin viranhaltioiden kuin toisten poliittisten ryhmien kanssa on toiminut. Mynämäki on sopivan kokoinen kunta niin, että luottamushenkilöllä on niin halutessaan mahdollisuus vaikuttaa kunnan konkreettisiin päätöksiin ja kehittämiseen.
Me mynämäkeläiset olemme samalla ajatuksella kuin suomalaiset olivat onnellisuustutkimuksessa. Olemme kuntaan ja sen palveluihin melko tyytyväisiä, vaikka kuntamme talous ei olekaan vahvimmasta päästä. Yksi haastateltavista tiivisti hyvin Mynämäessä asumisen: ”Ei huono kunta ollenkaan asua ja elää”. Tähän voin täysin yhtyä.
Aappo Kontu (kesk.)
Tekniikan tohtori
Mynämäki