Luovien alojen kontribuutio Suomen bruttokansantuotteelle on noin 17 miljardia euroa vuodessa. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta (3,1 prosenttia) on alle EU:n keskiarvon.
Luovan alan verotuotot ovat noin kolme miljardia euroa vuodessa ja työllisyysvaikutus 140 000 työpaikkaa. Joka neljäs luovan alan työpaikka perustuu yrittäjänä toimimiseen. Suomalaisen luovan alan tuotanto vahvistaa kulttuurista identiteettiämme.
Ruotsin luova ala on Suomeen verrattuna kuusinkertainen. Osittain tämä johtuu siitä, että Ruotsissa ovat hyvin toimivat yksityisen sektorin pääomasijoittajat. Suomessa Finnveran tulisi täyttää tämä tarjonnan vaje niin, että yrityksessä kehitetyt luovat sisällöt olisivat vakuuskelpoinen varallisuuserä Finnveran rahoitukselle.
Suomalaista kulttuuripääomaa tulee vaalia. Kun suomalainen artisti laulaa suomenkielisen ja suomalaisten säveltämän kappaleen suomalaisille radiossa, valuu merkittävä osa tekijänoikeuskorvauksista ulkomaille, koska ulkomaiset levy-yhtiöt pääosin hallitsevat suomalaista musiikkialaa. Valtiovallan tehtävänä on varmistaa, että kotimaisilla toimijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus pärjätä alalla.
Miten luoviin aloihin pitäisi panostaa enemmän?
Pitäisi tarkastella, kuinka suuri osuus Suomessa saaduista avustuksista ja synnytetystä jalostusarvosta päätyy monikansallisissa jättiyrityksissä konsernien sisäisinä veloituksina rajojemme ulkopuolelle. Avustusten saannin ehdoksi pitäisi määritellä se, ettei tällaista sisäisten veloitusten keinottelua saa saajayrityksessä samaan aikaan olla.
Luovat alat pitäisi määritellä aineettoman talouden osalta elinkeinopolitiikassa osaksi kestävää siirtymää, jolloin kaikki siihen tarkoitukseen kohdennettu rahoitus vapautuisi myös luovien alojen kehittämisen hyväksi. Luovat alat ovat luonnostaan osa puhdasta siirtymää.
Ne eivät kansainvälisiä jättikonsertteja lukuun ottamatta merkittävästi kuormita ympäristöä. Myös poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä tulisi lisätä.
Ritva Elomaa
kansanedustaja (ps.)