Uudessakaupungissa on käynnissä rohkea investointien kausi. Monitoimitalo Winter valmistuu ja kuntalaiset pääsevät käyttämään hienoa uutta rakennuskokonaisuutta.
Katsoin, että tekninen lautakunta ei ollut hyväksynyt budjettiehdotuksessa esitettyä investointia: kymmenen miljoonaa euroa plus 20 miljoonaa euroa Mörnen kaupungintalon korjauksiin. Summa on suuri vanhan kivitalon korjauksiin. Mietin, että samalla summalla rakentaisi jo noin 10 000 neliömetrin suuruisen uuden toimistorakennuksen, jossa olisi esimerkiksi 15 neliön toimistohuoneita olisi noin 650. Mitkä ovat työhuoneiden todellinen tarve ja koko?
Mörnessä on käytössä tilaa nyt noin 4500 neliötä. En tiedä, liittyykö lautakunnalle esitetty 30 miljoonaa euroa esimerkiksi ilmastointiin tai järjestettäviin työllisyyspalvelujen tilainvestointeihin? Palveluja keskitetään nyt kovasti Mörnen alueelle, mutta onko se kuntalaisten kannalta hyvä ratkaisu? Minusta ei ole. Puhutaan keskustan elävöittämisestä, mutta käytännössä toimitaan itse päinvastoin.
Ratkaisu palvelujen siirtämisestä pois keskustasta on erittäin huono. Pelkkä tapahtumien järjestäminen ei riitä keskustan elävöittämiseen.
Ehdotan, että kaupunki ostaa esimerkiksi Rauhankadun ja Alisenkadun kulmassa sijaitsevan myynnissä olevan entisen ns. postitalon kiinteistön, purkaa sen pois ja rakentaa paikalle uuden kaupungintalon.
Talo voisi olla moderni puukerrostalo, johon voisi sijoittaa myös työvoima- ja matkailupalvelut, jolloin ne olisivat kaupungin keskustassa. Kustannusarvio hankkeelle olisi sama kuin lautakunnalta pyydetty 30 miljoonaa euroa.
Kaupunki voisi lopulta luopua useista ylimääräisistä kiinteistöistä ja myydä ne ostajille ilman myyjän asettamia ehtoja, jolloin saatava hintakin voisi olla hieman parempi.
Mörne voitaisiin myydä tai luovuttaa esimerkiksi matkailu-, liikunta-, yritys- tai kongressikäyttöön. Paikka on hieno keskellä puistoa golfkentän läheisyydessä ja sinne voisi tulla uutta työllistävää ja yllättävääkin toimintaa. Myös Varhan kumppanuuteen Mörnen alueella useiksi tai kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ei valitettavasti ole varmuutta.
Vanha kivitalo Mörne on valmistunut vuonna 1918. Ilmanvaihto on toteutettu silloin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Nykyään vanhoissa kivitaloissa ovat ongelmiksi tulleet koneelliseen ilmastointiin liittyvät asiat.
Jos koneellinen ilmanvaihto on puutteellinen tai riittävän tehokas, niin helpolla rakenteista voi ilmaantua home-, mikrobi- ja sädesienikasvustoja sekä itiöitä. Entä sitten, kun on rempattu rakennusta, mutta sitä ei voisi kuitenkaan yllättäen käyttää?
Vanhan kivirakennuksen ylläpito ja korjaukset ovat kalliita. Lisäksi rakennusteknisesti on vaikea suorittaa, kun esimerkiksi kiviseinien vahvuus voi olla ainakin puoli metriä ja enemmänkin.
Uuden kaupungintalon käyttökustannukset olisivat alhaisemmat ja henkilökunnan viihtyvyys parempaa. Kuntalaisille palvelut olisivat helpommin saavutettavissa ja toimitalo elävöittäisi kaupungin keskustaa. Uusi kaupungintalo antaisi myös kunnan ulkopuolelle positiivisen kuvan kaupungista ja Rauhankadun toisessa päässä olisi näkyvissä myös uusi monitoimitalo Winter, josta on nyt saatu hyvää rakentamisen projektiosaamista.
Veijo Raitio