Veh­maan lo­mi­tus­pal­ve­lui­den maa­ta­lous­lo­mit­ta­jat te­ki­vät ke­vääl­lä ryh­mä­töi­tä, ja yh­del­tä ryh­mäl­tä syn­tyi seu­raa­va vii­saus: Maa­ta­lous on maa­il­man tär­kein työ; Yh­teis­kun­nan muul­la hy­vin­voin­nil­la ei ole mer­ki­tys­tä sil­loin, kun ih­mi­sil­lä on näl­kä.

Lau­sah­dus nos­tet­tiin esiin gaa­la­juh­las­sa, jon­ka Veh­maan lo­mi­tus­pal­ve­lut jär­jes­ti viik­ko sit­ten 50-vuo­ti­sen maa­ta­lous­lo­mi­tuk­sen kun­ni­ak­si.

Työn tär­keys ei ai­na näy. Esi­mer­kik­si vie­lä 1960-lu­vul­la maa­ta­lon emän­nän am­mat­ti­tai­toa ja työ­pa­nos­ta ei kel­puu­tet­tu am­mat­ti­ni­mik­keek­si as­ti, vaan hä­net mer­kit­tiin vä­es­tö­ti­las­toi­hin ai­kui­se­lä­tet­tä­väk­si (V-SS 13.9.). Va­paa­ta työ­kuor­mas­ta sai, jos apu­voi­mat löy­tyi­vät omas­ta lä­hi­pii­ris­tä. Maal­ta­pa­ko vei ison osan täs­tä jou­kos­ta kau­pun­kei­hin.

Tänä vuon­na maa­seu­tu­y­rit­tä­jän tun­ti­pal­kak­si jää Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tuo­reen en­nus­teen mu­kaan noin 7,8 eu­roa. Lo­maa sen­tään saa, kii­tos maa­il­man­laa­jui­ses­ti ai­nut­laa­tui­sen lo­mi­tus­jär­jes­tel­män. Al­ku­ai­ko­jen kuu­des­ta lo­ma­päi­väs­tä vuo­des­sa on pääs­ty 26 päi­vään. Lo­mit­ta­jat toi­mi­vat maa­seu­tu­y­rit­tä­jien tu­ke­na muun mu­as­sa eh­käis­ten lop­puun pa­la­mis­ta. Maa­ta­lou­sy­rit­tä­jien elä­ke­lai­tos kir­ja­si Vä­li­tä vil­je­li­jäs­tä -pro­jek­tin­sa ai­ka­na ylös myös ni­mi­tyk­set "kuun­te­li­ja" ja "ys­tä­vä".

Lo­mit­ta­jan pes­ti on kaut­ta ai­ko­jen ol­lut työ­läs. Al­kuun eläin­ten li­säk­si hoi­det­tiin lap­set, van­huk­set, ruo­an­lait­to ja jopa ik­ku­nan­pe­su. Ny­ky­ään lo­mit­ta­jat ovat rau­tai­sia am­mat­ti­lai­sia, joi­den on hal­lit­ta­va muun mu­as­sa tuo­re tek­niik­ka. Kak­si­o­sai­nen työ­päi­vä rik­koo ar­kea, vä­li­mat­kat ovat pit­kiä. Am­ma­til­la ei ole ol­lut suur­ta ve­to­voi­maa nuo­rem­pien jou­kos­sa – al­le kym­me­nen vuo­den si­säl­lä puo­let lo­mit­ta­jis­ta jää eläk­keel­le.

Vaik­ka maa­ta­lou­sy­ri­tys­ten mää­rä vä­he­nee vuo­si vuo­del­ta noin kuu­den pro­sen­tin vauh­tia, lo­mit­ta­jien tar­ve ei vä­he­ne sa­mas­sa suh­tees­sa. Sik­si on hyvä, et­tä am­mat­ti pää­see esiin esi­mer­kik­si Ylel­lä vas­ti­kään al­ka­nees­sa do­ku­men­taa­ri­ses­sa tv-sar­jas­sa Lo­mit­ta­jat. Ties vaik­ka jon­kun elä­män­sä suun­taa ja tar­koi­tus­ta poh­ti­van in­nos­tus syt­tyi­si.

Saa­ra Huo­vi­nen