Digitaaliset palvelut voivat heikentää ikäihmisten, monisairaiden tai muutoin heikommassa asemassa olevien saamaa hoitoa, arvioi yleislääketieteen professori Päivi Korhonen juhlapuheessaan vanhustenviikon juhlassa Uudessakaupungissa (V-SS 7.10.). Chatit, sovellukset tai etäyhteydellä annettavat palvelut eivät vielä taivu kaikkien ikäihmisten käyttöön. Professori totesi ihan aiheellisesti, että terveysasemien sulkeminen on huolestuttavaa erityisesti ikäihmisten ja monisairaiden hoidon toteutumisen näkökulmasta.
Samanlaista viestiä kuului palveluiden käyttäjiltä maanantaina Maskussa, kun siellä järjestettiin tilaisuus Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palveluista. Jos asioita pitää hoitaa puhelimitse, vanhemmat ihmiset haluavat soittaa ja puhua. Rokotteet otetaan kyllä, mutta silloin pitää olla numero, johon soittaa ja josta saa ajan varattua, kuuluivat terveiset.
Asioiminen soittamalla tarkoittaa monelle sitä, että oikeus hoitaa omat asiansa ilman ulkopuolisten silmiä tai korvia säilyy. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, joita ei saa antaa sivullisille ilman potilaan lupaa. Käytännössä terveydenhuollon asiakas pakotetaan antamaan omia terveystietojaan ulkopuolisille, jos hänen pitää hoitaa sote-asiointinsa lapsen, naapurin tai kirjastovirkailijan digitukeen turvautuen.
Sähköinen asiointi lisääntyy entisestään ja sitä kannattaa opetella. Tammikuussa iso joukko suomalaisia siirtyy laajemmin digitaalisen asioinnin pariin, kun Suomi.fi-palvelun postilaatikosta tulee pakollinen, jos käyttää jotain julkista sähköistä palvelua. Vuoden kuluttua käyttöön tullee digitaaliseksi identiteettilompakoksi kutsuttu sovellus, jonka avulla voi tunnistautua turvallisesti ja johon kootaan virallisia todistuksia kuten henkilöllisyystodistus ja ajokortti.
Vaikka parhaillaan on menossa voimakas siirtymä digitaalisiin palveluihin, väestössä on vielä kohtalaisen iso joukko niitä, jotka eivät digitaalisessa maailmassa pärjää, ja heidänkin tulee saada asiansa hoidettua.
Heli Mäki-Laurila