Per­he­va­paa­uu­dis­tus toi rei­lu vuo­si sit­ten lap­sen kum­mal­le­kin van­hem­mal­le yh­tä­lai­sen oi­keu­den van­hem­pain­ra­ha­päi­viin. Van­hem­pien yh­teen­las­ket­tu an­si­o­si­don­nai­nen pot­ti kas­voi kat­ta­maan al­le kak­si­vuo­ti­aan lap­sen elä­mäs­tä yh­teen­sä yli 14 kuu­kaut­ta. Syn­nyt­tä­vä äi­ti saa ras­kau­sa­jal­taan 40 li­sä­päi­vää, mut­ta muu­toin kah­del­la van­hem­mal­la on ta­sa­ve­roi­nen, yh­tä pit­kä oi­keus jää­dä las­ten kans­sa ko­tiin.

Uu­dis­tuk­sen suu­ri­suun­tai­nen ta­voi­te­ti­la on ta­sa­ta vää­ris­ty­mää, joka äi­te­jä työ­e­lä­mäs­sä pe­rin­tei­ses­ti koh­taa. Palk­ka ja ura­ke­hi­tys jää­vät mie­his­tä jäl­keen. Pu­hu­taan äi­deil­le lan­ke­a­vas­ta lap­si­sa­kos­ta.

Jot­ta työ­e­lä­män tasa-ar­vo voi­si to­teu­tua, isien pi­täi­si käyt­tää uu­sia mah­dol­li­suuk­si­aan. Kos­ka en­sim­mäi­set uu­dis­tuk­sen jäl­keen syn­ty­neet lap­set ei­vät ole vie­lä täyt­tä­neet kah­ta vuot­ta, tu­lok­sia ei vie­lä ole ko­ko­nai­suu­des­saan näh­tä­vil­lä. On pal­jon isiä, jot­ka ei­vät ole vie­lä il­mais­seet, siir­tä­vät­kö omat siir­ret­tä­vis­sä ole­vat van­hem­pain­ra­ha­päi­vän­sä toi­sel­le van­hem­mal­le tai käyt­tä­vät­kö it­se edes kor­va­mer­kit­ty­jä omi­aan.

Tren­di on kui­ten­kin ol­lut ar­vat­ta­va: Moni isä siir­tää omis­taan niin pal­jon äi­dil­le kuin mah­dol­lis­ta on. Asen­teet, roo­li­mal­lit ja kult­tuu­ri­set ta­vat muut­tu­vat hy­vin hi­taas­ti, ja koti ja lap­set ovat pe­rin­tei­ses­ti ol­leet nais­ten alu­et­ta. Las­ten­hoi­toon osal­lis­tu­va isä oli taan­noin vie­lä poik­keus, mut­ta nyt jo ta­val­lis­ta. Uu­dis­tus pe­taa täl­le ke­hi­tyk­sel­le jat­koa.

Tär­keä roo­lin­sa on työ­nan­ta­jil­la. Isät käyt­tä­vät per­he­va­pai­taan sitä her­kem­min, mitä kan­nus­ta­vam­pi il­ma­pii­ri sii­hen työ­pai­kal­la on. Iso plus­sa on esi­mies, joka näyt­tää it­se esi­merk­kiä.

Uu­dis­tus on teh­ty myös toi­sel­ta kan­til­ta tasa-ar­von ni­mis­sä, sil­lä per­heen toi­sel­la van­hem­mal­la on yh­tä­lai­nen oi­keus viet­tää ai­kaa pien­ten las­ten­sa kans­sa. Vau­va- tai taa­pe­ro­ar­jen läpi elä­mi­nen on ai­nut­laa­tuis­ta ai­kaa, joka päät­tyy no­pe­am­min kuin us­koi­si. Har­va ka­tuu jäl­keen­päin, et­tä viet­ti pien­ten las­ten­sa kans­sa lii­kaa ai­kaa, mut­ta aja­tus­ku­vio on mo­nel­le ko­vin­kin tut­tu toi­sin päin.

Saa­ra Huo­vi­nen