Suo­men it­se­näi­syys­päi­vää sun­nun­tai­na vie­te­tään poik­keuk­sel­li­sel­la ta­val­la. Tänä vuon­na em­me voi ihas­tel­la Jaa­na Pel­ko­sen tai An­na Puun pu­ku­luo­muk­sia kät­te­ly­jo­nos­sa. Lin­nan juh­lat on pe­rut­tu, ku­ten myös kun­nis­sa jär­jes­tet­tä­vät it­se­näi­syys­päi­vän juh­la­ti­lai­suu­det.

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö ja rou­va Jen­ni Hau­kio ovat kut­su­neet kaik­ki suo­ma­lai­set viet­tä­mään it­se­näi­syys­päi­vää tv-oh­jel­man kaut­ta. Ylen vä­lit­tä­mäs­sä oh­jel­mas­sa vie­rail­laan Pre­si­den­tin­lin­nan li­säk­si eri puo­lil­la Suo­mea ja seu­ra­taan, mi­ten it­se­näi­syys­päi­vää vie­te­tään.

Va­kan alu­eel­la ruu­dun tui­jot­te­lun voi aloit­taa jo aa­mu­kym­me­nel­tä, sil­lä seu­ra­kun­nat strii­maa­vat ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia ja sep­pe­leen­las­kut hau­taus­mail­la. Osa kun­nis­ta on ra­ken­ta­nut juh­lan verk­ko­lä­he­tyk­sek­si. Esi­mer­kik­si My­nä­mä­ki ja Uu­si­kau­pun­ki jul­kai­se­vat juh­la­vi­de­on­sa kel­lo 12. Juh­la­pu­hei­den li­säk­si lu­vas­sa on mu­siik­kie­si­tyk­siä. Mas­kun juh­la­ti­lai­suus esi­te­tään ver­kos­sa pa­ria tun­tia myö­hem­min.

Täs­sä poik­ke­a­vas­sa it­se­näi­syys­päi­vän vie­tos­sa voi ol­la myös jo­tain hy­vää. Eh­kä tämä muis­tut­taa mei­tä sii­tä, mi­ten pal­jon vai­ke­am­mis­sa olo­suh­teis­sa it­se­näi­syys­päi­vää Suo­mes­sa on vie­tet­ty. Tal­vi­so­dan jäl­keis­tä it­se­näi­syys­päi­vää 6.12.1940 lei­ma­si suru ja epä­var­muus. Tal­vi­so­das­sa oli kaa­tu­nut lä­hes 28 000 ja haa­voit­tu­nut 44 000 suo­ma­lais­ta. Yli 420 000 ih­mis­tä oli me­net­tä­nyt ko­tin­sa ja jou­tu­nut evak­koon. Suo­men ym­pä­ril­lä rie­hui suur­so­ta ja meil­lä­kin pe­lät­tiin uut­ta so­taa.

Pre­si­den­tin vas­taa­not­toa ei ole lä­hes­kään kaik­ki­na it­se­näi­syys­päi­vi­nä jär­jes­tet­ty. So­dan ja poik­keu­so­lo­jen vuok­si vas­taa­not­toa ei jär­jes­tet­ty vuo­si­na 1939– 1945. Vuon­na 1952 juh­la pe­ruun­tui J. K. Paa­si­ki­ven sai­rau­den vuok­si. Ur­ho Kek­ko­nen pe­rui vas­taa­no­ton 1974, kun hä­nen puo­li­son­sa Syl­vi oli juu­ri me­neh­ty­nyt. Juh­la jäi pi­tä­mät­tä myös 1981 Kek­ko­sen pyy­det­tyä eroa teh­tä­väs­tään sai­rau­ten­sa vuok­si.

Vas­taa­not­to pre­si­den­tin­lin­nas­sa on jää­nyt kah­des­ti pi­tä­mät­tä myös kor­jaus­töi­den vuok­si: vuon­na 1972 ja 2013, jol­loin pre­si­dent­ti Nii­nis­tö kut­sui vie­raat Tam­pe­reel­le. Tam­pe­re-ta­lol­la ei tans­sit­tu.

Lin­nan­juh­lien pu­ku­lois­toa pääs­tiin seu­raa­maan en­si ker­ran vuon­na 1957, kun pre­si­den­tin vas­taa­not­to te­le­vi­si­oi­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran. Joku lu­ki­jois­tam­me saat­taa vie­lä muis­taa, et­tä juh­lan se­los­ti­vat Nii­lo Tar­va­jär­vi ja Saa­ra Palmg­ren.

Tei­ja Uit­to