Kun kuntavaalit huhtikuussa käytiin, kaikkiaan 82 kunnassa Suomessa ei tullut valituksi yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua. Olipa 11 sellaistakin kuntaa, jossa ei edes ollut yhtään alle 30-vuotiasta ehdolla.
Suunta on laskeva, sillä Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan alle 30-vuotiaiden osuus valituista valtuutetuista oli vuoden 2021 kuntavaaleissa 5,5 prosenttia ja nyt 5,1.
Nuorimmillaan valtuustoon on mahdollisuus päästä, jos on viimeistään vaalipäivänä täyttänyt 18 vuotta. Heitäkin onneksi löytyy, sillä kevään vaaleissa 18-vuotiaita valittiin koko maassa yhteensä 29. Määrä on jopa hienoisessa nousussa, sillä edellisissä vaaleissa valittiin 25.
Mynämäessä valtuustoon nousi vielä lukiota käyvä nuori, josta kerrotaan enemmän ensi viikon perjantain lehdessä. Nousiaisista puolestaan esiteltiin 16.5. lehdessä 23-vuotiaana valtuustoon valittu nuori viljelijä. Kumpikin keräsi vaaleissa merkittävän määrän ääniä.
Kuntapolitiikkaan lähtevillä nuorilla on usein siihen perhetaustaa: ehkä vanhemmat tai isovanhemmat ovat jo olleet mukana päätöksenteossa. Mutta myös täysin omasta kiinnostuksesta lähdetään mukaan. Etsitään omia arvoja vastaava puolue ja lähetetään jäsenhakemus.
Miten nuori siitä eteenpäin solahtaa mukaan, on konkarien käsissä.
Vakan haastattelemat nuoret ovat kokeneet puolueissaan saaneensa hyvän vastaanoton, toivottavasti myös koko luottamushenkilöorganisaatiossa.
Uudet valtuustot aloittelevat juuri toimintaansa täyttämällä puheenjohtajien, kunnanhallitusten ja lautakuntien paikkoja. Kun ehdokkaita on vaaleissa ollut melko vähän, joissain kohdin laari onkin nimistä tyhjä.
Esimerkiksi Nousiaisissa hankaluuksia tuotti tarkastuslautakunta, jonka puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettu mutta ei kunnanhallituksen jäsen eli asioiden valmistelussa mukana oleva. Ilmaan jäi roikkumaan, luetaanko kunnanhallituksen kokouksissa läsnä oleva valtuuston varapuheenjohtaja sellaiseksi?
Sari Honkasalo