Maskussa viime lokakuussa tapahtunutta nuoren julmaa pahoinpitelyä käsiteltiin viime viikolla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Syyttäjä hakee kahdelle tekoaikaan alle 18-vuotiaalle nuorelle yli kahden vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia. Kumpaakin syytetään nuorena henkilönä tehdystä törkeästä pahoinpitelystä.
Syyttäjän hakemat tuomiot ovat poikkeuksellisen kovia, jos niitä vertaa viime vuosina nuorille vastaavista teoista annettuihin tuomioihin. Usein nuorena henkilönä tehdyistä rikoksista tuomiot annetaan ehdollisina ja nuorten kohdalla rangaistukset ovat keskimääräistä lievempiä. Ehdottomia tuomioita pyritään välttämään ja alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa lain mukaan tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ellei taustalla ole erityisen painavia syitä.
Nuorten kohdalla usein ajatellaan, että tehty rikos on osoitus kypsymättömyydestä ja ajattelemattomuudesta. Että kyllä nuoret oikealle tielle saadaan lievemmilläkin tuomioilla, kunhan kasvavat ja saavat järkeä päähänsä. Maskun tapauksen kohdalla kyse ei kuitenkaan ole hetken ajattelemattomuudesta.
Syyttäjä perustelee Maskun tapauksessa ankaraa rangaistusvaatimusta teon erityisen raa'alla ja julmalla tekotavalla, väkivallan pitkäkestoisuudella ja uhrille aiheutuneista vakavista vammoista. Ne kuulostavat maallikon korvaan hyvinkin painavilta syiltä. Uhrin asemaan asennoituessa painolasti kasvaa entisestään.
Tuomioita tapauksesta ei vielä ole annettu, eikä syyttäjän vaatimukset välttämättä kohtaa käräjäoikeuden käsitykseen kohtuullisesta tuomiosta. Se on kuitenkin osoitus, että nuorten väkivaltarikoksiin suhtaudutaan entistä vakavammin. Viime aikoina kovempia tuomioita ovat vaatineet niin poliitikot kuin syyttäjätkin.
Viimeksi asian nosti esille kokenut erikoissyyttäjä Perttu Könönen (Yle 14.8.), joka kertoi pohtineensa koko uransa ajan yhtä asiaa: miksi Suomessa ymmärretään ja hyväksytään väkivaltaa?
Sellaisen viestin yhteiskunta lievillä rangaistuksilla Könösen mukaan antaa.
Jesse Ranta