Kun­ta- ja alu­e­vaa­lien en­nak­ko­ää­nes­tyk­sen al­kuun on vii­si päi­vä. Var­si­nai­se­na vaa­li­päi­vä­nä ää­nes­tä­jät pää­se­vät vai­kut­ta­maan ko­ti­kun­tan­sa ja -maa­kun­tan­sa päät­tä­jä­va­lin­toi­hin run­saan kah­den vii­kon ku­lut­tua.

Eh­dok­kaat lis­toil­le on ni­met­ty ja nyt on ele­tään vaa­li­tais­ton kii­vain­ta ai­kaa: eh­dok­kaat ovat vas­tail­leet vaa­li­ko­nei­siin, eri ta­hot jär­jes­tä­vät pa­nee­li­kes­kus­te­lu­ja ja puo­lu­ei­den väki jal­kau­tuu to­reil­le esit­täy­ty­mään. Tie­toa eh­dok­kai­den aja­tuk­sis­ta on saa­ta­vil­la, jos sel­lais­ta ha­lu­aa hank­kia.

Nor­maa­lia po­liit­tis­ta kier­to­kul­kua on se, et­tä kai­kis­sa vaa­leis­sa val­tuus­to­jen ko­koon­pa­noi­hin tu­lee muu­tok­sia. Osa päät­tä­jis­tä lyö hans­kat tis­kiin oma­toi­mi­ses­ti ja osal­la ää­ni­pot­ti jää va­jaak­si. Vaik­kei ää­nes­tys­tu­los oli­si­kaan mie­lui­nen, niin se ei ole kos­kaan vää­rän­lai­nen. Tu­los pe­rus­tuu ää­nes­tä­jien tah­toon.

Päät­tä­jä­vaih­dok­set voi­vat tuo­da uu­sia ide­oi­ta kun­nan ke­hit­tä­mi­seen. Kaik­kien ei tar­vit­se is­tua val­tuus­tos­sa 55 vuot­ta sa­maan ta­paan kuin naan­ta­li­lai­nen Mik­ko Rön­n­holm (V-SS 28.3.). Toi­saal­ta on lu­kui­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka uu­si ja in­no­kas päät­tä­jä saat­taa kyl­läs­tyä tou­huun jo yh­den vaa­li­kau­den ai­ka­na. Voi ol­la, et­tä se­koi­tus ko­ke­mus­ta ja tu­lok­kai­den in­toa luo so­pi­vaa poh­jaa val­tuus­to­työs­ken­te­lyl­le.

Asi­ois­ta saa ja jos­kus kuu­luu­kin ol­la eri miel­tä. Täl­löin kes­kus­te­lun pi­täi­si sol­jua niin, et­tä jo­kai­nen tuo asi­al­li­ses­ti esil­le oman nä­kö­kan­tan­sa pe­rus­te­lui­neen mol­laa­mat­ta vas­ta­puo­len aja­tuk­sia.

Kai­ken­lais­ta suh­mu­roin­tia oli­si väl­tet­tä­vä kun­ta­po­li­tii­kas­sa. Va­kan alu­eel­la Nou­si­ai­nen on saa­vut­ta­nut hie­man ky­see­na­lais­ta mai­net­ta, kun kak­sien vii­me vaa­lien jäl­keen on ryh­dyt­ty ky­häi­le­mään tek­ni­siä vaa­li­liit­to­ja. Ne ovat sal­lit­tu­ja, mut­ta sil­ti voi ky­syä, jy­rää­vät­kö tek­ni­set vaa­li­lii­tot yli ää­nes­tä­jien tah­don. Toki puo­lu­eet voi­vat vi­ri­tel­lä yh­teis­työ­tä myös il­man tek­ni­siä liit­to­ja.

Ylei­nen toi­ve tai­taa ol­la se, et­tä mah­dol­li­sim­man moni käyt­täi­si ää­ni­oi­keut­taan. En­nus­mer­kit ei­vät kui­ten­kaan ole par­haat mah­dol­li­set.

Vesa Pent­ti­lä