Kuluttajat eivät ole pysyneet jätehuollon kierrätysmuutosten vauhdissa. Näin voi päätellä Lounais-Suomen Jätehuollon tekemästä tutkimuksesta, mitä sekajäte sisältää, jonka mukaan suurin osa sekajätteestä kuuluisi kierrätykseen (V-SS 22.7.)
Kyse voi osin olla myös asenteesta. Kun jokainen joka tapauksessa maksaa siitä, että kotipihassa oleva roska-astia tyhjennetään, on helpompaa käyttää lähiroskista sen sijaan, että toimittaisi kauppareissullaan yhtä paljon tavaraa kierrätyspisteeseen kuin hakee kaupasta uutta.
Kotona syntyvien jätteiden tehokkaampi lajittelu säästää kuluttajan kukkaroa. Säästöstä ja sekajätteen tuottamisen sakkomaksusta ei ole tehty vielä niin selkeää, että kierrättämisen opettelu kiinnostaa jokaista. Jätemaksut on palasteltu jo niin moneen osaan kuljetus-, käsittely- ja tyhjennysmaksuineen, että sekajätteen hinta suhteessa muihin jätteisiin häviää.
Kuluttaja näyttää oppivan helpommin käyttämään uusia palveluita, verkkokauppaa ja pakettiautomaatteja kuin sen, mitä jätettä tänään pakettiautomaatista noudettu uutuus ylihuomenna on.
Suomalaisia kehutaan pullonpalautusjärjestelmästä, jonka kautta suuri osa pakkauksista palautuu kiertoon. Samaan putkeen saa lykätä kaikenkokoiset ja -muotoiset pullot ja tölkit välittämättä siitä, meneekö ensin metallia, lasia vai muovia. Sitä on harjoiteltu vuosikymmeniä, eikä systeemi juuri ole muuttunut. Palauttamisesta saa joka kerta pienen palkkion.
Muiden jätteiden kierrätyksestä ei ole tehty yhtä helppoa, vaikka ei kierrätyksen opetteleminen ihan mahdotonta ole. Silti kahvipöydässä kiistellään edelleen siitä, laitetaanko kermavaahtoon sotkeutunut servietti biojätteeseen vai sekajätteeseen ja saako sen laittaa kompostiin.
Pullonpalautuksesta tuttua pantillista kierrätyssysteemiä muihin jätteisiin tuskin tulee, mutta raha saa suurimman osan ihmisistä toimimaan. Jos jätteestä joutuu maksamaan huomattavasti enemmän kuin uusiokäyttöön menevästä materiaalista, se ohjaa tehokkaasti kuluttajaa.
Heli Mäki-Laurila