Haaveet lähijunaliikenteen käynnistymisestä olivat vahvasti esillä viime viikolla etenkin Uudessakaupungissa. Ensin kaupunki ja kymmenen paikallista laativat yhteisvoimin vetoomuksen lähijunan puolesta.
Junakeskustelu sai jatkoa, kun Varsinais-Suomen liiton uusi maakuntajohtaja Jyri Arponen ja vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine vierailivat Uudessakaupungissa. Maakuntaliiton ja kaupungin näkemykset olivat yhteneväisiä siitä, että lähijunaliikenteen toteutumista on ajettava pontevasti.
Realismia kuitenkin on, ettei henkilökyytiä ole raiteilla tarjolla kovinkaan pikaisesti. Varsinais-Suomen liiton johtokaksikko siirsi katseet yli alkavan kuntavaalikauden seuraavalle vuosikymmenelle (V-SS 25.3.). Pikaisempaa ratkaisua hankaloittaa se, ettei valtiolta ole vielä saatu rahoituspäätöstä niihin toimenpiteisiin, joita henkilöliikenteen aloittaminen Uudenkaupungin ja Turun välisellä rataosuudella vaatii.
Epävarmuutta luo myös se, ettei radan varrella sijaitsevissa kunnissa ole tietoa tarvittavista eurosummista. Hanke on merkittävä Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella, sillä rata kulkee kahden kaupungin välillä Maskun, Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan kautta. Lisäksi suunnitteilla on henkilöliikenneyhteys Turusta Naantaliin.
Jos lähijunaliikenne joskus toteutuu, niin täysin arvailujen varassa on se, kuinka moni siirtyy esimerkiksi työmatkaliikenteessä henkilöautoilusta junakyytiin. Rata on ollut niin pitkään vailla henkilöliikennettä, että junamatkustuksesta on jäljellä vain haalea muisto, jos sitäkään. Uudenlainen matkatapa vaatisi melkoista opettelua.
Yksi kysymysmerkki liittyy entisten rautatieasemien sijaintiin. Maskussa, Vehmaalla ja Uudessakaupungissa rata halkoo kuntakeskuksia. Nousiaisissa vanha asema on melko lähellä kunnan ydintaajamaa, mutta Mynämäessä on enemmän matkaa asemalle kunnan asutuskeskittymistä.
Ajatus lähijunaliikenteestä on kaunis ja kannatettava, mutta vielä riittää ratkottavaa.
Vesa Penttilä