Huhtikuun kunta- ja aluevaalien ehdokaslistojen jättöaika päättyi viime tiistaina. Vakan alueella kirjattiin muutama puolueloikka, mutta suurin muutos ehdokasasetteluun tuli Kustavin pikkukunnassa. Kustavin vaalitaistoon tuo lisäväriä se, että tarjolla on peräti kaksi uutta ryhmää, kun ehdokkaita ovat asettaneet vasemmistoliitto ja puolueiden ulkopuolinen Pro Kustavi.
Historiallisten tuplavaalien alla keskustelussa on taas noussut esille se, kuinka paljon yksittäisen päättäjän on soveliasta haalia tehtäviä hoidettavakseen. Tämä kohdistuu etenkin kansanedustajiin, jotka saattavat olla poliittisen ammattityönsä lisäksi tyrkyllä myös kunta- ja aluetason päätöksentekoon. Tällainen tupla- tai jopa triplarooli on aiheuttanut kritiikkiä. Peruskysymys lienee se, miten kolmella tasolla operoiva päättäjä kykenee perehtymään asiapaljouteen.
Suomen kuntaliiton tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kuntapäättäjistä suhtautuu kriittisesti siihen, että sama henkilö toimisi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana. Selkeämpi tyrmäys tulee kuntien johtavilta viranhaltijoilta, joista kolme neljäsosaa pitää usean luottamustoimen yhdistämistä ongelmallisena.
Puolueiden hinku houkutella kansanedustajia ja ministereitä ehdolle myös kunta- ja aluevaaleihin on ymmärrettävää. Jos olet valtakunnallinen päättäjä ja kenties jopa mediasta tuttu, niin ilmeisesti kunnissa ja alueilla on luvassa puoluekannatusta pönkittävä muhkea äänipotti.
Puolueiden äänijahdissa saattaa jäädä taka-alalle pohdinta siitä, kuinka monen tason päättäjällä riittää resursseja tehtävien hoitamiseen. Jos päätavoite on puolueen äänisaaliin paisuttaminen, niin tämä motiivi tuntuu hieman ontolta.
Toki iso osa päättäjistä on päätynyt harkinnan jälkeen siihen, että jostakin on tingittävä. Kaikki kansanedustajat eivät suinkaan ole lähdössä kevään kunta- ja aluevaalikilpaan. Luultavasti Arkadianmäellä riittää puuhaa kotimaan asioiden hoidossa.
Vesa Penttilä