Nousiaisten seurakunnan kirkkovaltuustolla oli keskiviikkona helppo henkilövalinta. Kirkkoherran vakituiseen virkaan valittiin jo entuudestaan tuttu mies: sijaisena aiemmin toiminut Jarno Johansson.
Johansson oli viran ainoa hakija. Samanlainen kuvio oli taannoin Maskussa, kun nyt ensi keväänä eläkkeelle siirtyvä Jouko Henttinen valittiin sijaisuuden jälkeen kirkkoherran vakituiseen pestiin ainoana hakijana. Nähtäväksi jää, onko Henttisen seuraajaksi nyt tunkua.
Minimaalinen hakijamäärä naapuriseurakunnissa on ehkä jonkin sortin yllätys, kun ottaa huomioon sijainnin Turun kaupunkiseudun kupeessa. Voi olla, että kirkkoherran virkaa havittelevat papit ovat todenneet, että peli on jo etukäteen selvä, kun tarjolla on seurakunnassa jo aiemmin työskennellyt henkilö. Ehkä tällaisesta tilanteesta on syntynyt ajatus, ettei kirkkoherran virkaa kannata turhaan lähteä tavoittelemaan.
Takavuosina seurakuntalaiset pääsivät äänestämään kirkkoherrasta. Tämä olisi vieläkin mahdollista, mutta nykyisin on jo pitkälti siirrytty sellaiseen malliin, jossa kirkkovaltuusto tekee valintapäätöksen.
Tässä uudistuksessa on riittävästi perusteluja. Päättäjäjoukolla on mahdollisuus perusteellisemmin perehtyä hakijoihin. Jos valinnassa olisivat mukana kaikki asiasta kiinnostuneet seurakuntalaiset, niin ratkaisu saattaisi jäädä vaalisaarnojen ja mahdollisen keskustelutilaisuuden varaan. Näissäkin kuulijakunta edustaisi vain hyvin pientä vähemmistöä seurakuntalaisista.
Kuntaa ja seurakuntaa ei voi suoraan vertailla. Molemmissa on kuitenkin vaaleissa valittu valtuusto. Vaikka seurakuntavaaleissa äänestysprosentti tuppaa jäämään olemattoman alhaiseksi, niin kirkkovaltuustoon tulevat valituiksi henkilöt, jotka saavat kannatusta paikallisväestöltä.
Kun päättäjät ovat seurakuntalaisten tahdon mukaisesti valittu, niin kirkkovaltuustolla on oikeus myös kirkkoherran valintaan. Ei kunnissakaan kuntajohtajaa valita kuntalaisten äänestyksessä.
Vesa Penttilä