Juhannussalko eli maistongi on ennen muinoin, jo pakanallisena aikanaan kuulunut Suomen niemellä asuneiden Ruotsista tulleiden asukkaiden kesäpäivänseisaus riitteihin. Niiden uskottiin tuovan onnea ja suojaavan pahaa vastaan. Myös niiden koristeluilla oli oma merkityksensä. Viiri ylhäällä merkitsee ahkeruutta, purjeveneet ja neljän tuulen kuutot kunnianosoituksena merenkulkijoille, kukat ja lehvät runsasta satoa ja morsiuskruunut tuovat hedelmällisyyttä. Salkojen muodot kuitenkin vaihtelevat alueittain. Maistongeja on vielä 100 vuotta sitten pystytetty Lounaisrannikon saaristopitäjien kyliin juhlistamaan Juhannusta ja kesäpäivän seisausta. Yleensä niissä käytettiin runkomastona hoikkaa kuorittua kuusta, johon jätettiin kuusen latvus jäljelle. Joskus maistongi saattoi olla vanhan purjelaivan masto, jossa myös vanhat raa´at hyödynnettiin. Latvakoristeena käytettiin usein myös erilaisia tuuliviirejä. Koristelut tehtiin koko kylän voimilla ja Juhannusta juhlittiin sen juurella. Nykyisin ne ovat suosittuja Ahvenanmaalla ja tietenkin Kustavissa, jossa kesäisin nousee Vartsalan puolelle ainakin kaksi maistongia.