Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Lisäksi WWF Suomi on arvioinut, että peräti noin 90 prosenttia ruuan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle, sillä monet ruokaketjussa käytetyt tuotteet tuodaan muualta.
Lähiruoan tuotanto on tärkeä osa kotimaan omavaraisuuden ja paikallisen huoltovarmuuden säilyttämistä. Kestävällä ja monipuolisella lähiruoantuotannolla on merkittävä rooli häiriötilanteessa, jossa logistiikka ei toimi kunnolla ja ulkomaisten tuotteiden saatavuudessa on epävarmuutta.
Lähiruoantuotannon on kuitenkin oltava kannattavaa ja vakiintunutta normaalioloissakin, jotta se pystyy vastaamaan alueellisesta huoltovarmuudesta häiriötilanteessa. Alueellisten lähiruokaan perustuvien ekosysteemien kehittämiseen onkin jatkossa syytä panostaa entistä enemmän.
Kuluttajina meillä on mahdollisuus suosia lähiruokaa ja mielellään sellaista, joka on kestävästi tuotettua ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa. Torit, kauppahallit ja ruokapiirit ovat erinomaisia paikkoja ostaa lähiruokaa, ja voit samalla tutustua paikallisiin tuottajiin.
Reko-lähiruokapiirit toimivat aktiivisesti monilla paikkakunnilla Varsinais-Suomessa ja myös muissa maakunnissa. Reko-ryhmät toimivat suljettuina ryhminä Facebookissa ja ovat tarkoitettu kuluttajille, jotka haluavat ostaa paikallista ruokaa suoraan tuottajalta. Reko-ryhmistä voi ostaa myös luomuruokaa, lähellä pyydettyä kalaa ja lähialueiden metsissä kasvaneita marjoja ja sieniä.
Lähiruokaa kuluttavat asiakkaat kokevat sen hyviksi puoliksi muun muassa reiluuden, vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja luottamuksen lisääntymisen ruuan tuottajien ja kuluttajien väillä. Lähiruoan suosiminen arjessa vaatii jonkin verran viitseliäisyyttä, mutta vastapainona on maistuvan ruoan lisäksi tieto siitä, että kestävästi tuotettua ruokaa on saatavilla maailman mullistustenkin keskellä.
Jarkko Leka Valoniasta