Val­ta­o­sa ruo­an il­mas­to­pääs­töis­tä syn­tyy al­ku­tuo­tan­nos­sa eli eläin­ten ja kas­vien kas­va­tuk­ses­sa. Maa­ta­lou­den eri vai­heis­sa va­pau­tuu il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä edis­tä­vää hii­li­di­ok­si­dia, me­taa­nia ja di­typ­pi­ok­si­dia, eni­ten maa­pe­räs­tä ja ko­tie­läin­ten ruu­an­su­la­tuk­ses­ta. Kiin­ni­tä siis ruo­ka­os­tok­sil­la eri­tyis­tä huo­mi­o­ta elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­to­ket­jun al­ku­pää­hän ja va­lit­se­mie­si elin­tar­vik­kei­den il­mas­to­ys­tä­väl­li­syy­teen: ko­ti­mai­suu­teen, kas­vi­poh­jai­suu­teen ja kes­tä­viin tuo­tan­to­ta­poi­hin.

Suo­ma­lai­sis­sa ko­ti­ta­louk­sis­sa syn­tyy run­saas­ti jä­tet­tä. Kier­rä­tyk­ses­sä on vie­lä pa­ran­ta­mi­sen va­raa: esi­mer­kik­si Tu­rus­sa vuon­na 2021 ko­ti­ta­lous­jä­tet­tä syn­tyi vuon­na 348 ki­loa asu­kas­ta koh­den, ja sii­tä kier­rä­tet­tiin 40 pro­sent­tia.

Elin­tar­vi­ke­pak­kaus­ten osuus elin­tar­vik­keen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä on vain joi­ta­kin pro­sent­te­ja. Poik­keuk­sen tä­hän te­ke­vät juo­mat ja ruo­at, jois­sa ve­den osuus on suu­ri ja täl­löin pak­kauk­sen osuus nou­see kym­me­niin pro­sent­tei­hin. Vaik­ka pak­kaus muo­dos­taa­kin vain pie­nen osan elin­tar­vik­kei­den il­mas­to­vai­ku­tuk­sis­ta, on elin­tar­vi­ke­pak­kauk­sien hyö­tyi­hin, hait­toi­hin ja kier­rä­tyk­seen syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta osa­na ar­jen il­mas­to­te­ko­ja.

Ruo­an il­mas­to­vai­ku­tus­ten ko­ko­nais­ku­vas­sa pak­kauk­sis­ta on myös hyö­tyä, sil­lä hä­vik­kiin me­ne­vän ruo­an il­mas­to­vai­ku­tuk­set ovat mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat kuin muo­vi­sen pak­kauk­sen, ja pak­kauk­sil­la on myös hä­vik­kiä vä­hen­tä­viä vai­ku­tuk­sia: pak­kaus li­sää ruo­an säi­ly­vyyt­tä sekä pi­tää sen tuo­ree­na ja syö­mä­kel­poi­se­na huo­mat­ta­vas­ti pi­dem­pään, kun elin­tar­vik­keet voi­daan kul­jet­taa ja säi­löä suo­jas­sa bak­tee­reil­ta, kol­huil­ta, li­al­ta ja kos­teu­del­ta.

Vaik­ka pie­nem­mät pak­kaus­koot vie­vät tuo­tan­nos­sa suh­teel­li­ses­ti enem­män pak­kaus­ma­te­ri­aa­lia, on so­pi­van ko­koi­nen pak­kaus kui­ten­kin vii­sain va­lin­ta. Isos­ta sääs­tö­pak­kauk­ses­ta syn­tyy hait­taa sekä kuk­ka­rol­le et­tä ym­pä­ris­töl­le, mi­kä­li osa ruu­as­ta pää­tyy­kin hä­vik­kiin. Suh­teu­ta siis pak­kaus­koot ja ruo­ka­os­tos­ten mää­rä ko­ti­ta­lou­te­si to­del­li­seen tar­pee­seen.

Iso osa muo­vis­ten pak­kaus­ma­te­ri­aa­lien on­gel­mis­ta liit­tyy huo­li­mat­to­maan jät­teen­kä­sit­te­lyyn, sil­lä luon­toon ja ve­sis­töi­hin pää­ty­es­sään muo­vis­ta syn­tyy kiis­tat­to­mas­ti on­gel­ma. Huo­leh­di, et­tei pak­kaus­jät­tei­tä pää­dy vää­riin paik­koi­hin, käy­tä pak­kaus­ma­te­ri­aa­le­ja uu­del­leen ja kier­rä­tä jat­ko­käyt­töön so­pi­mat­to­mat pak­kauk­set oh­jei­den mu­kaan. Ai­na kun mah­dol­lis­ta, va­lit­se bi­o­ha­jo­a­va pak­kaus­ma­te­ri­aa­li – esi­mer­kik­si pah­via ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä kan­na­ta ai­na suo­sia muo­vin yli muun mu­as­sa ruu­an säi­ly­vyy­den vuok­si. Muo­viin liit­ty­viä on­gel­mia voi­daan vä­hen­tää, kun kier­rä­tys­muo­vin ja uu­sien muo­vin omi­nai­suuk­sia mu­kai­le­vien, bi­o­ha­jo­a­vien ma­te­ri­aa­lien osuus pak­kauk­sis­sa kas­vaa.

Va­lo­ni­an har­joit­te­li­ja Mira Vii­ta­sa­lo