Luon­non­va­ra­kes­kus jul­kai­si hil­jat­tain ver­tai­lun ka­la­tuot­tei­den il­mas­to­vai­ku­tuk­sis­ta, joka si­säl­tää mie­len­kiin­tois­ta tie­toa ku­lut­ta­jien mah­dol­li­suuk­sis­ta vai­kut­taa oman ku­lu­tuk­sen il­mas­to­vai­ku­tuk­siin.

Ko­ti­ta­louk­sien hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä noin 19 pro­sent­tia ai­heu­tuu elin­tar­vik­keis­ta. Län­si­mai­sis­sa ruo­ka­va­li­ois­sa eläin­pe­räis­ten tuot­tei­den osuut­ta tu­li­si vä­hen­tää ter­veys- ja il­mas­to­syis­tä ja kas­vi­pe­räis­ten tuot­tei­den osuut­ta li­sä­tä. Ka­lan ja mui­den me­re­ne­lä­vien ku­lu­tuk­sen kat­so­taan ole­van glo­baa­lis­ti kes­ki­mää­rin suo­si­tel­lul­la ta­sol­la. Suo­mes­sa ko­ti­mai­sen ka­lan ku­lu­tus­ta on edel­leen va­raa li­sä­tä.

Suo­ma­lai­set ku­lut­ta­vat vuo­tui­ses­ti ko­ti­mais­ta ka­laa noin nel­jä ki­loa ja tuon­ti­ka­laa kym­me­nen ki­loa. Tuon­ti­ka­la ja kas­va­tet­tu kala ovat kor­van­neet suo­ma­lais­ta luon­non­ka­laa. Esi­mer­kik­si ton­ni­ka­laa ku­lu­te­taan hie­man enem­män kuin Suo­mes­sa kas­va­tet­tua kir­jo­loh­ta.

Kas­va­te­tun ka­lan il­mas­to­vai­ku­tus muo­dos­tuu pää­o­sin ka­lal­le ruo­kit­ta­van re­hun raa­ka-ai­neis­ta ja kas­va­tuk­ses­ta. Suo­mes­sa kas­va­te­tun kir­jo­lo­hen il­mas­to­vai­ku­tus on pie­nem­pi kuin Suo­meen kul­je­te­tul­la nor­ja­lai­sel­la kas­va­te­tul­la lo­hel­la. Yleis­ty­väl­lä kier­to­ve­si­kas­va­tuk­sel­la hii­li­ja­lan­jäl­ki on tun­tu­vas­ti kor­ke­am­pi kuin ta­va­no­mai­sel­la verk­ko­kas­si­kas­va­tuk­sel­la.

Ka­las­te­tun luon­non­ka­lan il­mas­to­vai­ku­tus muo­dos­tuu eri­tyi­ses­ti ka­las­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vis­tä polt­to­ai­neis­ta ja pak­kauk­sis­ta. Suo­ma­lai­nen luon­non­ka­la on il­mas­to­vai­ku­tuk­sil­taan suo­si­tel­ta­vin vaih­to­eh­to, sil­lä luon­nos­ta pyy­de­tyt muik­ku, si­lak­ka, kuha ja ah­ven ovat kas­va­tet­tua ka­laa il­mas­to­myön­tei­sem­piä. Ero kas­va­te­tun ka­lan ja luon­non­ka­lan vä­lil­lä joh­tuu pää­a­si­as­sa ka­lan­kas­va­tuk­seen si­säl­ty­väs­tä re­hun tuo­tan­to­ket­jus­ta. Luon­non­ka­lois­ta ylei­ses­ti saa­ta­vil­la ole­vat si­lak­ka ja muik­ku ovat il­mas­tol­le myön­tei­sim­mät vaih­to­eh­dot.

Luon­nos­ta pyy­de­tyl­lä ka­lal­la ja kas­va­te­tul­la ka­lal­la on etu­mat­kaa usei­siin mui­hin eläinp­ro­tei­i­nin läh­tei­siin näh­den. Suu­rim­mat il­mas­to­hyö­dyt eläinp­ro­tei­i­nien läh­tei­den osal­ta voi saa­vut­taa vaih­ta­mal­la nau­dan­li­han suo­ma­lai­seen ka­laan. Pyy­de­tyl­lä si­la­kal­la on noin kym­men­ker­tai­ses­ti pie­nem­pi il­mas­to­vai­ku­tus nau­dan­li­haan ver­rat­tu­na.

Jus­si Aal­to­nen Va­lo­ni­as­ta