Syksy on monille haravoinnin ja pihatöiden aikaa. Luonto kuitenkin hyötyy siitä, että jätämme pihaa hallitusti hoitamatta ja siistimättä. Useat lajit tarvitsevat pudonneita lehtiä ja oksia sekä kuolleita kasveja elääkseen.
Kun et kuljeta kasvillisuutta pois pihastasi, säästät aikaa ja arvokkaita resursseja. Ennen kaikkea tuet luonnon monimuotoisuutta ja annat luonnon kiertokululle tilaa.
Maaperässä elävät mikrobit, madot ja hyönteiset saavat maatuvista kasvinosista ravintoa ja suojaa. Nämä lukuisat pienet ja näkymättömät puutarhurit ovat hyödyllisiä lannoittajia ja palauttavat ravinteita edelleen kiertoon kasvien käyttöön.
Myös lahopuu on monille lajeille elintärkeää, sillä se tarjoaa suojaa ja pesäpaikkoja sadoille lajeille ja esimerkiksi monet pölyttäjät pesivät lahopuun koloissa. Samoin pystyyn kuolleet kasvien varret ja siemenkodat tarjoavat talven ravintoa linnuille ja talvehtimispaikkoja hyönteisille. Lehtikasoista taas hyötyvät erityisesti siilit, jotka voivat rakentaa niihin pesänsä.
Anna siis haravankin huilata ja jätä lehdet maahan lehtikerrokseksi ja kasoiksi. Lehtiä voi tarpeen mukaan haravoida enemmän puiden ja pensaiden alle, kasvimaalle tai kukkapenkkiin. Niitä voi myös silpoa vaikkapa ruohonleikkurilla pienemmäksi hajoamisen nopeuttamiseksi tai laittaa osan lehtikompostiin mullaksi tekeytymään.
Jätä kuivuneet kukinnot ja kasvien varret talventörröttäjiksi. Oksista, risuista ja lahonneista puunrungoista voit suunnitella pihaan jopa oman lahopuutarhan. Risuista voi myös tehdä esimerkiksi lahopuuaidan tolppien väliin tai kuollutta puuainesta voi pikkuhiljaa kasata sopivaan paikkaan rydöksi. Huolehdi kuitenkin, etteivät haitalliset vieraslajit pääse leviämään pihassa.
Mieti syksyn pihapuuhissa jo kevään ensimmäisiä pölyttäjiä, jotka tarvitsevat pajuja ja aikaisin kukkivia kevätkukkia, kuten krookuksia ja helmililjoja. Voit myös kylvää syksyllä itse keräämiäsi tai kotoperäisten niittykasvien siemeniä jo seuraavaa kesää varten.
Silja Ngobese Valoniasta