Rakennetuilta pinnoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet eli hulevedet päätyvät yleensä käsittelemättöminä ympäristöön joko hulevesiverkon tai avo-ojien kautta. Hulevedet voivat sisältää monenlaisia haitta-aineita, jotka kuormittavat ympäristöä. Suurimpia kuormituslähteitä ovat liikenne ja roskat, mutta myös rakennustyömaiden hulevedet eli työmaavedet aiheuttavat merkittävää kuormitusta.
Yksittäisen työmaan vaikutus on yleensä lyhytkestoinen, ja osittain tästä syystä työmaavesiin tai työmaiden roskaantumiseen ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Työmaavesien kuormitus on kuitenkin jatkuvaa, sillä rakennustoimintaa on käynnissä lähes koko ajan. Erityisesti tiiviissä kaupungissa työmaavesien haittavaikutukset näkyvät selkeämmin muun muassa roskaantumisena ja työmaiden paljaan maanpinnan aiheuttamina ”kuravesinä”.
Työmaavesiin on tärkeä kiinnittää huomiota juuri sen vuoksi, että usean samanaikaisen työmaan haitallinen ympäristövaikutus kertaantuu ja haitta-aineita kuten palonestoaineita, metalleja ja pintakäsittelyaineita voi päätyä myös kaupunkialueilla luontoarvoiltaan merkittäviin kaupunkipuroihin. Näihin herkkiin vesiin päätyessään työmaavesien kiintoaines ja haitalliset aineet voivat pilata vesieläinten ja -kasvien elinympäristöjä sekä liettää kutusoraikkoja ja tukahduttaa mätimunia.
Työmaavesien käsittelytarvetta voidaan vähentää välttämällä työmaavesien muodostamista. Yksinkertaisin tapa on olemassa olevan kasvillisuuden säästäminen tontilla: kuoritun, paljaan maanpinnan määrän vähentäminen ehkäisee maaperän eroosiota, viivyttää pintavaluntaa, pidättää sadevesiä ja edistää sadevesien imeytymistä maaperään.
Lisäksi näin edistetään kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja vähennetään piharakentamisen tai maisemoinnin kustannuksia.
Myös yksityishenkilöiden tulisi huomioida työmaavedet oman kodin rakennus- tai saneeraustyömailla tarkkailemalla, että työmaalta ei pääse ympäristöön ”kuravettä”. Lisäksi työmaa tulee pitää siistinä siten, etteivät roskat pääse leviämään ympäristöön.
Näin jokainen voi varmistaa, että oma työmaa ei aiheuta lisäkuormitusta vesistöille. Asiaa on tärkeää pitää esillä myös rakennusurakoitsijoiden kanssa ja lisätä näin tietoisuutta työmaavesien vaikutuksista ympäristöön.
Marcus Pellas
Turun Ammatikorkeakoulusta