Sari Hon­ka­sa­lo

Eri­lai­set luon­to­po­lut ovat li­sään­ty­neet kii­tet­tä­vää vauh­tia lä­hi­mat­kai­lun kiin­nos­tuk­sen kas­va­es­sa. Jos on jo ko­lun­nut kaik­ki vi­ral­li­set ret­ki­koh­teet, kan­nat­taa ot­taa esiin kart­ta ja tut­kia oli­si­ko lä­his­tön met­sis­sä jo­ta­kin kiin­nos­ta­vaa.

Näis­sä pi­tää toki sit­ten muis­taa, et­tä lii­ku­taan jo­ka­mie­he­noi­keuk­sia ja nii­hin liit­ty­viä vel­vol­li­suuk­sia nou­dat­ta­en.

My­nä­mä­en pe­rus­kar­tas­sa huo­mi­on he­rät­tää Saar­na­vuo­ri, tai oi­ke­as­taan nii­tä on kak­si: Iso Saar­na­vuo­ri ja Pie­ni Saar­na­vuo­ri.

Ison Saar­na­vuo­ren koh­dal­la on luku 99,5, eli kor­ke­al­la ol­laan me­ren­pin­nas­ta kat­sot­tu­na.

Kun "vuo­rel­le" me­nee Saar­na­vuo­ren­tien kaut­ta, ei kui­ten­kaan tar­vit­se juu­ri­kaan kii­ve­tä, ei­kä ties­sä­kään jyrk­kää nou­sua ole.

Kor­keu­des­ta to­dis­taa kui­ten­kin se, et­tä kal­li­on la­el­ta nä­kee kau­as.

Kun tai­vaan­ran­taa tii­rai­li Saar­na­vuo­rel­ta Tu­run suun­taan, oi­ke­as­ta koh­da­ta pui­den vä­lis­tä pil­kis­ti ra­ken­nel­ma, jota piti kat­soa kii­ka­ril­la tar­kem­paa.

Ra­ken­nel­man muo­dot näyt­ti­vät eri­koi­sil­ta, ja pie­nen goog­lai­lun jäl­keen sel­vi­si­kin, et­tä My­nä­mä­keen as­ti nä­kyy Tu­run te­la­kan Go­li­ath -nos­tu­ri.

Se on otet­tu käyt­töön ke­säl­lä 2018, ja ai­na­kin tuol­loin sitä mai­nos­tet­tiin Poh­jois­mai­den suu­rim­pa­na. Ei­kä ih­me et­tä nä­kyy pit­käl­le, kos­ka se on 120 met­riä kor­kea.

Nos­tu­rei­den oi­ke­al­la puo­lel­la nä­kyi myös ra­ken­nus, jon­ka maal­lik­ko­ret­kei­li­jä tul­kit­si ole­van Rai­si­on teh­taat.

Kal­li­on la­el­ta löy­ty­nyt me­tal­li­tap­pi näyt­ti ret­kei­li­jän sil­mään kor­keim­man pai­kan mer­kil­tä, mut­ta osoit­tau­tui­kin ole­van Maan­mit­taus­lai­tok­sen ta­so­kiin­to­pis­te, niin sa­not­tu kor­ko­pult­ti.

Turun telakan Goliath-nosturi piirtyy taivaanrantaan Mynämäen Saarnavuorelta katsottuna.

Sari Honkasalo

Saar­na­vuo­ri on My­nä­mä­en kun­nan toi­sek­si kor­kein koh­ta, sil­lä kor­kein löy­tyy Ku­han­kuo­non ret­kei­ly­rei­tis­tön alu­eel­ta Pal­tan­vuo­rel­ta, joka on niu­kas­ti yli sa­dan met­rin kor­keu­des­sa ny­kyi­seen me­ren­pin­taan ver­rat­tu­na.

Mis­tä ja mil­loin Saar­na­vuo­ri on saa­nut ny­kyi­sen ni­men­sä, ei lie­ne var­maa tie­toa. Ko­ti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen ni­mis­tön eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja He­li­nä Uu­si­ta­lo to­te­aa Ison ja Pie­nen saar­na­vuo­ren ni­mien esiin­ty­vän pe­rus­kar­tois­sa vuo­des­ta 1952 läh­tien, kun taas van­hois­sa pi­tä­jä­kar­tois­sa alu­eel­ta näyt­tää ole­van vain asu­tus­ni­miä.

Ni­mi­ar­kis­ton ko­ko­el­mis­sa ker­ro­taan Isos­ta Saar­na­vuo­res­ta näin: "Kor­kea ja laa­ja mäki, kor­ke­an kal­li­on juu­rel­la on kuu­lem­ma näh­tä­vis­sä ki­ve­tys­tä. Li­säk­si mä­el­lä on suu­ret ki­vet, piis­pan saar­na­ki­vet. En­nen kun met­sä on ol­lut huo­nom­paa, mä­el­tä on kuu­lem­ma nä­ky­nyt My­nä­mä­en kir­kol­le." (Ke­ruu­tie­to vuo­del­ta 1992.)

– Piis­pan saar­na­ki­vis­tä ei ole ko­ko­el­ma­tie­toa. Pai­kan ni­me­ä­mi­nen on voi­nut ta­pah­tua kum­min päin vaan: joko ki­vet ovat an­ta­neet ai­heen isom­man mäen ni­meen, ja tä­män mu­kaan sit­ten on ni­met­ty pie­nem­pi mäki; tai sit­ten mäen nimi on vai­kut­ta­nut ki­vien ni­me­ä­mi­seen. Ni­men asi­a­taus­ta jää avoi­mek­si, jos muu­ta pe­ri­mä­tie­toa ei löy­dy, to­te­aa He­li­nä Uu­si­ta­lo.

Saar­na-al­kui­sia pai­kan­ni­miä on pe­rus­kar­tas­sa enim­mäk­seen ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa, Ni­mi­ar­kis­ton ko­ko­el­mis­sa vä­hän enem­män ja lä­hin­nä Ou­lun ala­puo­lel­la.

– Pal­jon on Saar­na­ki­viä ja osa on Saar­na(s)tuo­li-al­kui­sia. Isoil­la ki­vil­lä tai ki­vien luo­na on pap­pi tai muu eh­kä us­kon­nol­li­sen he­rä­tyk­sen saa­nut hen­ki­lö saar­nan­nut tai siel­lä on ol­lut muu­ta kir­kol­lis­ta me­noa, mah­dol­li­ses­ti jo ison­vi­han ai­ka­na ja jos kirk­koa ei ole vie­lä ol­lut. Saar­nas­tuo­li/too­li-ni­mis­sä vii­ta­taan usein pai­kan muo­toon, Uu­si­ta­lo ker­too.

Kallion laella on iso laakea kivi.

Sari Honkasalo

Sii­tä­kään ei ole sel­vyyt­tä, oli­si­ko nimi al­ku­jaan voi­nut ol­la Saar­ni­vuo­ri, ja sit­tem­min muun­tu­nut Saar­na­vuo­rek­si. Väi­nö Pe­rä­län My­nä­mä­en his­to­ri­a­kir­jas­sa mai­ni­taan Saar­ni­vuo­res­ta löy­ty­nyt rau­ta­ren­gas, ja viit­tee­nä Suo­men Mu­se­on bib­li­og­ra­fia vuo­del­ta 1910.

Saar­nia alu­eel­la kas­vaa, sil­lä Saar­na­vuo­ren ku­pees­ta Vii­ais­ten kan­ta­ti­las­ta vuon­na 1964 ero­tet­tu met­sä­pals­ta ni­met­tiin Saar­ni­vuo­rek­si juu­ri pui­den mu­kaan. Ta­pa­ni Va­po­la ker­too, et­tä met­sä­pals­tal­le kai­ve­tun ui­ma­lam­men ran­nal­la on ol­lut luon­non­va­rais­ta saar­ni­puus­toa.

– Saar­nit ovat kyl­lä mel­kein kaik­ki hä­vin­neet, mut­ta jo­ku­nen löy­tyy, Va­po­la ker­too.

Hän muis­te­lee his­to­ri­a­tie­to­na kuul­leen­sa, et­tä Saar­na­vuo­ren nimi on saa­nut al­kun­sa sii­tä, kun py­hiin­va­el­ta­ja­mun­kit ovat pi­tä­neet siel­lä hen­gel­li­siä saar­na­ti­lai­suuk­sia, kun py­hiin­va­el­ta­jat ovat kul­ke­neet Ylä­neel­tä Vah­dol­le Tak­ku­lan ky­län kaut­ta, jos­sa kul­kee van­ha tie Va­po­lan met­sä­loh­kon lä­vit­se.

Kun Saar­na­vuo­rel­la Ta­pa­ni Va­po­lan nuo­ruu­des­sa oli kol­mi­o­mit­taus­tor­ni ja puus­to ny­kyis­tä ma­ta­lam­paa, hän muis­te­lee, et­tä tor­nis­ta oli­si nä­ky­nyt Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko, ja Uu­den­kau­pun­gin suun­nas­sa Ka­lan­nin Kuu­an­vuo­ri, joka on hä­nen vel­jen­sä omis­tuk­ses­sa.

Jut­tua päi­vi­tet­ty 12.11. klo 14.40: Jut­tuun on li­sät­ty kuva kol­mi­o­mit­taus­tor­nis­ta.